Kupla, missä olet?

Jalometallimarkkina-analyytikkojen teksteissä eräs toistuva teema on kupla. Hopean hinta on nyt moninkertainen kymmenen vuoden takaiseen nähden, ja epäillään sen olevan jotenkin liian korkea ja että paperirahan arvo on vääjäämättä tuomittu nousemaan suhteessa jalometalliin. Tätä on ennustettu niin kauan, kuin olen ollut alalla. Se on myös tapahtunut, monta kertaa. Viimeksi vuosi sitten, ja hopean kurssi on edelleen 25% alhaisempi kuin viime huhtikuussa. Aina kuitenkin metalli on ottanut yliotteen ja hiipinyt takaisin ylöspäin.

Tällä kertaa en ajatellut kirjoittaa monetaristista rotkotusta siitä, että ei ole ihmekään että metalli nousee, kun rahamäärä tai velkamäärä jatkaa paisumistaan. (Kullan hinta jaettuna Suomen valtionvelalla on pysytellyt melko vakiona.) Mutta siitä siis lisää toiste.

Ajattelin Suomea tarkastelualueena käyttäen selvittää, miten kupla näkyy katukuvassa. Aloitetaan perusasioista – tiedämme että kullan määrä maailmassa on suure, joka kasvaa hitaasti. SS2010 s. 25 mukaan uustuotanto lisää kullan määrää 1,2%. Kuplan tunnistaa siitä, että kysyntä uusille kultaomistuksille on suurempi kuin uustuotanto. Tällöin hinnan täytyy nousta, jotta nykyisillä omistajilla olisi insentiivi luopua omistuksistaan.

Hinta on noussut. Mutta onko se johtunut kysynnän kasvusta? Seuraavat luvut hämmästyttivät itseänikin kun sain ne selville osana uuden liiketoimintani markkinaselvitystä:

Mikäli sijoituskullan välitys olisi tuottoisaa liiketoimintaa, alalla olisi useita yrittäjiä. Niitä on Googlen mukaan kuitenkin vain neljä, alalle tulojärjestyksessä K.A.Rasmussen, Tavex, Hopea.fi ja Ikihopea. Hopea.fi pääsee hakutulosten etusivulle vaikka ei edes maksa Googlelle. Näillä yhtiöillä on yhteensä 5 kiinteää toimipistettä, joista sitä sijoituskultaa saa. Kaikki yhtiöt tekevät myös muuta bisnestä, pelkkä sijoituskulta ei elätä ketään.

Hopea.fi oli ensimmäinen päätoiminen sijoitushopean myyjä v. 2006. Nykyisin yllämainitut yhtiöt tarjoavat myös sijoitushopeaa. Silverbank pyrkii niinikään elämään hopeasijoittajien palvelemisella, mutta senkin yhtiön voitto 2011 muodostui merkittäviltä osin oman varaston arvonnoususta. Silverbankin asiakkaista enemmistö on vielä tällä hetkellä Suomesta, mutta palvelu on käytettävissä mistä tahansa maailmasta. Pelkän Suomen varaan ei tämäkään ole laskenut.

Sijoituskullan ja -hopean toimialaan kuuluu kaksisuuntaisuus: asiakkaille myydään silloin, kun he haluavat ostaa, ja asiakkailta ostetaan silloin, kun he haluavat myydä. Tuontia tai vientiä tehdään silloin, kun oma varastotilanne sitä edellyttää, jos hintataso sen sallii. Silverbank on viimeksi lisännyt merkittäviä määriä holviin marraskuussa. Sen jälkeen asiakkaiden halut ostaa ja myydä ovat käyneet yksiin, eli sijoitushopeakanta ei ole kasvanut. Hopea.fi:n kokemukset ovat samankaltaisia ja myös sijoituskultakauppa on kovasti hiljentynyt vuoden 2008 jälkeen.

Ettäkö sijoituspuolella melkein nollatulos? Kyllä. Mikä muuttuu kiinnostavaksi kun katsotaan millaisella vauhdilla yleisö myy kultaa ja hopeaa:

Perinteisesti kultasepänliikkeet ovat saaneet romukullan takaisin pieninä puroina. Toimintamallin muutti 2009 Kulta Rahaksi Oy, joka jo seuraavana vuonna teki yli 10 miljoonan euron liikevaihdon. Tällä hetkellä yhtiöllä on useita brändejä ja nettisivustoja, joiden kautta kultaa ostetaan kultapusseilla, se mainostaa lähes kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla televisiosta suoramarkkinointikirjeisiin, järjestää kullan ostokiertueita kaikissa Suomen kaupungeissa ja kylissä ja ylläpitää 14 kiinteää ostolaa, jotka ovat auki arkisin ja lauantaisin ja olemassa vain romukullan ostoa varten. (Yhtiön saavutukset muissa maissa eivät kuulu tähän).

Jos markkinalla on oikeasti mahdollisuus tehdä rahaa, siellä ei tietenkään pääse toimimaan yksin. Pelkästään kultapussifirmoja on toistakymmentä, ja kiertuetoimintaa harjoittavia yhtiöitä saman verran, jotkut tekevät molempia. Muillakin yhtiöillä on kiinteitä toimipisteitä ja kunnianhimoisia suunnitelmia valtavien ostolaverkostojen pystyttämiseksi. Nummelan tai Järvenpään kokoiset kylät elättävät parhaalla paikalla olevaa liikettä, jossa päivystäjä odottaa, että muutama asiakas toisi muutaman gramman kultaa sisään päivässä. Kuukauden ostovolyymi mahtuu kämmenelle ja nostaa toiminnan kannattavaksi.

Mainostukseenkin on varaa käyttää. Hämeen Sanomissa oli eräänäkin päivänä etusivun ylälaidassa kolmen postikortin leveydeltä kultaa ostavien yhtiöiden nelivärimainoksia, ja kultaa ostettiin kolmessa eri pisteessä maanantaista lauantaihin. Ja tällaista bisnestä ei tehdä tappiolla. Romun osto on yksi vähiten glamöröösejä hommia tehtäväksi ja katetta pitää jäädä että kukaan viitsisi.

Muutaman repäisevän taloudellisen faktan joudun valitettavasti jättämään sanomatta, mutta kerrotaan lopputulos:
1. Suomalaiset myyvät kultaa enemmän kuin ostavat sitä.
2. Romukullan osto on 10 kertaa suurempi bisnes kuin sijoituskullan myynti (liiketoiminnan volyymi on kaksinkertainen ja myyntikateprosentti viisinkertainen).
3. Sijoituskultakauppa lisäksi polkee paikallaan (ostot ja myynnit netottuu), mutta jokainen haalittu romugramma pistetään sulatusuuniin, ennen kuin hurjimmat yhtiöt ovat maksaneet kauppasummaa asiakkaan tilille.

Suomalaiset myyvät kultaa enemmän kuin ostavat sitä.

Missä siis se kupla on, kun yksi nuorimmista, syrjäisimmistä ja helpoimmin höynäytettävistä kansoista, me, myy enemmän kuin ostaa? Veikkaanpa ettei missään. Kuplasta on kyse siinä vaiheessa, kun sijoitusjalometalleja asiakkaille myyvä yhtiö pystyttää 14 myymälää ja lähettää 4-sivuisen neliväriesitteen joka kotiin. Nykyisin kuplassa on korkeintaan romukulta-alan yritysten kuvitelma siitä, että maahan mahtuu kymmenittäin kiinteitä ostoloita. Tai ehkä niitä mahtuu. Karon Beachilla ei sellaista paikkaa ollutkaan, josta ei olisi näkynyt Currency Exchange Service🙂

Jos kullan hinta pystyy tällaisissa markkinaoloissa – valtavan romukultahyökyaallon alaisena ja nettosijoituskysynnän ollessa hyvin pieni –  pysyttelemään paikallaan, tai jopa nousemaan, niin pohtikaapa miten käy, kun romukultavarannot ehtyy, eli kansa on saatu putsattua kullasta?

Näen ympärilläni vähemmän jalometallien hintakuplan merkkejä kuin 2006. Sinulla, hyvä lukija, on varmaan ollut kaikki kiinni jo pitkään ja hyvällä menestyksellä. Jos haluat kuitenkin tehdä palveluksen kaverille niin kerro, kuinka hyvä aika nyt on vaihtaa paperi metalliksi, edes vähän padota sitä metallikatoa, joka tällä hetkellä maassamme vallitsee, kun yhtä aikaa valtiota putsataan takuupaketeilla ja kansaa putsataan kohta varmaan kiertämällä ovelta ovelle ostamassa pois viimeisetkin kullanrippeet.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

5 vastausta artikkeliin: Kupla, missä olet?

  1. kroisospennonen sanoo:

    Ahdistaa vain, kun ihmiset eivät millään tohdi ymmärtää metallien omistamisen tuomia etuja ja turvaa. Olen yrittänyt vähitellen ja vaivihkaa opettaa kymmenille ystävilleni metalleihin sijoittamista ja kehoittaa heitä ainakin tutustumaan hieman markkinoihin, mutta kuuroille korville kaikuvat ne opastavat sanat.

    Onneksi sentään omat sukulaiset eivät (tietääkseni) ole joutuneet kultaostajien höynäytettäväksi. Ainakin olen yrittänyt pitää heidän metallit turvassa.

  2. M.I-H sanoo:

    Omistan itse metalleja muutamia kiloja. Kultaa ja hopeaa. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa niiden maailmanmarkkinahinta – siis hetkellinen spot-hinta. Huolestun vasta kun harkot alkavat keventyä tai haihtua ilmaan, mitä tuskin tulee tapahtumaan. Pienen salaisuuden voin paljastaa. Omistan kassakaapin, mutta metallit eivät ole kaapissa, ne on piilotettu asunnon/asuntojeni rakenteisiin, tavalla että niiden löytäminen on mahdotonta tai hyvin vaikeaa. Itse kassakaappi on suhteellisen näkyvällä paikalla ja irrotettavissa rakenteista. Mahdollinen varas käyttää energiansa kaapin irroittamiseen ja poistuu paikalta. Kaapissa on ainoastaan yksi asia. Kirje, jossa teksti suomeksi, viroksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. ”Luuletko, että todella säilyttäisin tällaisessa kaapissa jotakin todella arvokasta?”
    Luonnollisesti asunnossa on myös kameravalvonta ja metallit on vakuutettu täydestä arvosta.

    • Infowars.com sanoo:

      M.I-H:lle: Joo, tuo on yksi hyvä tapa säilyttää. Miten muuten olet vakuuttanut metallisi? Laaja kotivakuutus jo itsessään vakuuttaa arvoesineet, esim. IF:llä taisi olla 17000 euroon asti per arvoesine. Oletko siis vakuuttanut jotenkin vakuutusyhtiön papereihin erikseen kirjattuna, että sinulla on niin ja niin paljon erinäisiä metalleja? Itse en vaan antaisi instituutioiden tietoon yhtään mitään omistuksistani, koska pidän edelleen globaalia talousromahdusta mahdollisena tulevaisuusskenaarioina, jolloin omistuksista ei kannata ulkopuolisille huudella.

      • M.I-H sanoo:

        Arvoisa Infowars,

        Oletko sitä mieltä että omaisuuttaan ei kannata vakuuttaa? Asuntoa, autoja jne…
        Vastaan sinulle. Olen dokumentoinut ja luetteloinut kaiken omaisuuteni, esim kultaharkoista on digitaaliset kuvat ja ostotositteet. Kaikki kuvat ja tositeet ovat vakuutusyhtiöllä ja palvelimella, joista niitä ei voi anastaa. Kokonaisomaisuudestani olen neuvotellut vakuutusyhtiön kanssa yksilöllisen sopimuksen. Suuruusluokkaa voi kuvailla sanalla huomattava.

        Metallit näen osana varallisuuden hajauttamista, eräänlaisena vakuutuksena monetaarisia riskejä vastaan. Varsinainen vakuutus on suoja alkeellista ja barbaarista varkautta vastaan. Pahimmillaankin menetän vain vähän…
        Miksi omaisuutta pitäisi olla ns. piilossa? Jos luet ensimäisen viestini, voit päätellä että myös piilossa on jotakin.

  3. Infowars.com sanoo:

    Joo, yleisesti kannatan vakuutuksia, mutta en metallien erikseen vakuuttamista. Mikäli talousromahdus tulee kunnolla, niin valtio voi pakottaa myymään metallisi valtiolle (niin kuin USA:ssa tapahtui kullan suhteen 30-luvulla), estää niiden viemisen rajojen ulkopuolelle tai pahimmassa tapauksessa takavarikoida ne. Tämä on tietysti spekulaatiota, mutta en vain näe talouskriisin päättymistä kovin ruusuisena tulevaisuudessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s