Mitä hopean jälkeen?

Omaisuusluokilla on tietty kiertonsa, jossa erilaiset sijoitukset kannattavat parhaiten taloussyklin eri vaiheissa. Jalometallit menestyvät hyvin stagflaation oloissa (USA 1970- tai 2000-luku), osakkeilla saa parhaat tuotot akuuttien kriisien ja murroskohtien jälkeen (Suomi 1993-1994), ja kiinteistöt ovat nousukauden loppuvaiheen ilmiö (Japani 1980-l loppu).

Nykyisin maailma on taloudellisesti melko integroitunut, jolloin hyvä teoria pätee universaalisti. Kun jalometallien arvostustaso on saavuttanut huippunsa, on osakkeilla vuoro loistaa. DOW/GOLD-suhde on nyt noin 6-7. Hölmöilyvuonna 1999 se oli 45. Kun suhde menee alle 3:n, voi alkaa suunnitella omaisuusluokan vaihtoa. Tähän ei nykymenolla mene kuin pari vuotta. Oikea aika on silloin, kun kukaan ei suurin surminkaan sijoittaisi osakkeisiin.

Osakkeiden noustua järkevämmälle tasolle, mihin ei kriisin akuutin vaiheen päätyttyä ehkä mene kauaakaan, on aika siirtyä kiinteistöihin. Etenkin jos pelaa velkavivulla, niin siinä vaiheessa kun kiinteistöihin taas saa velkaa, kannattaa niitä alkaa ostaa. Niin kauan kuin niihin vielä saa velkaa, kannattaa pysyä kaukana…

Loppuun vielä vaihtoehtoiset kehityskulut, jotka puoltavat vahvaa jalometalliomistusta vielä siinäkin vaiheessa kun perinteisesti kannattaisi jo vaihtaa osakkeisiin:

1. Talouden syklisyys itsessään on ihmisen aikaansaama ilmiö, joka lähes kokonaan johtuu fiat-rahasta. Mikäli uskoo tosissaan, että isot pankkiirit saadaan luopumaan fiat-rahan käytöstä ja siirtymään metalleihin, tulee analyysi olemaan jonkin verran erilainen. Tällöin jalometallit loistavat.

2. Jos taloudesta tulee yhä fasistisempi, jalometalleista tulee ainoa tapa siirtää oma varallisuutensa ajassa eteenpäin pois verotukselta ja takavarikoilta. Jo nyt perusjampan on vaikeaa säilyttää varallisuutensa ostovoimaa vaikka sijoittaisi tai olisi sijoittamatta mihin yleisesti mainostettuihin kohteisiin.

3. Jos taas maailman rahajärjestelmä kaatuu ja uutta ei pystytetä, jalometallit ovat ainoa olemassaoleva vaihdon väline, jonka arvo tällöinkin nousee.
Keskustelu tervetullutta!

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

10 vastausta artikkeliin: Mitä hopean jälkeen?

  1. Sami Liedes sanoo:

    Ei kai lamat ja nousukaudet (ja kuplat) ole mitenkään erikseen fiat-rahan ajan ilmiö? Minä olen kuvitellut, että niitä olisi ollut aikalailla aina.

  2. Risto Pietilä sanoo:

    Aikaisemmin (1800-l asti) lamoja ei oikeastaan ollut. Luonnonolosuhteet (sadon menetys->nälkävuodet) ja sodat tuottivat taloudellista huojuntaa mutta heti olosuhteiden palattua suotuisiksi myös talouskasvu lähti käyntiin.

    (Nykyään ehkä vähän ironisesti) maataloustuotejohdannaisten käyttöönotto 1800-l lopussa oli merkittävä tekijä luonnonolojen vaikutuksen talouskasvuun vähentämisessä. Rauhan aikana ei sen jälkeen ole ollut nälkävuosia missään maassa tai valtakunnassa, jossa kansa on saanut elää edes jonkin verran vapaana.

    Irrationaaliset kuplat ovat toki aina uudelleen toistuva ilmiö, mutta niiden vaikutus reaalitalouteen on ymmärtääkseni kasvanut (taikka sitten ei – lue kuinka 1/4 eräänkin kansan varallisuudesta VAPAAEHTOISESTI hassattiin projektiin, jolla ei ollut juuri saumoja):
    http://en.wikipedia.org/wiki/Darien_scheme

    • Miffy sanoo:

      ”(Nykyään ehkä vähän ironisesti) maataloustuotejohdannaisten käyttöönotto 1800-l lopussa oli merkittävä tekijä luonnonolojen vaikutuksen talouskasvuun vähentämisessä. Rauhan aikana ei sen jälkeen ole ollut nälkävuosia missään maassa tai valtakunnassa, jossa kansa on saanut elää edes jonkin verran vapaana.”

      Kuten varmasti hyvin tiedät, meidän takuuvarma jokapäiväinen leipämme tulee kolmannen maailman köyhiltä. Ei rahassa itsessään ole mitään magiaa joka pystyy estämään luonnonolojen vaikutusta. Nykyinen talousjärjestelmämme tarjoaa meille länsimaisille ihmisille runsautta jonka se on varastanut toisesta paikasta.

  3. Miffy sanoo:

    Itse sijoitan mielummin maahan kuin jalometalliin, jonka tulevasta vaihtoarvosta ei ole mitään takeita. Maata ostamalla takaat itsellesi mahdollisuuden omavaraisuuteen.

    Rahan pitäisi olla vain ja ainoastaan laskennallista ja perustua ihmisten tekemiin työtunteihin. Jonkin rajallisen, ulkopuolisen materian ottaminen rahan virkaa hoitamaan ei poista sitä perusongelmaa, että kaikki eivät edelleenkään voi työllistyä tai saada tarvitsemiaan tarvikkeita ja palveluita. Ongelma poistuu kun ymmärretään että ”rahan” tulee olla vain kirjanpitoa, jota ei voi varastoida eikä sillä voi kikkailla. Sen ainoa tarkoitus on huolehtia siitä että jokainen antaa ja saa mitä tarvitseekin.

  4. Risto Pietilä sanoo:

    Historiallisesti raha on hyödyke, jolla on rahan attribuutit. Rahaksi valikoituu yhteiskunnassa vapaan vaihdannan kautta se hyödyke, joka kussakin tilanteessa ja olosuhteissa pystyy parhaiten rahana palvelemaan. Raha ei tarvitse syntyäkseen mitään sopimuksia tai päätöksiä. Lisää rahan attribuuteista ja valikoitumisprosessista voit lukea Sijoitushopea Suomessa 2010 -kirjasta ss. 21-24.

  5. Miffy sanoo:

    Tiedän mainiosti mitä raha on historiallisesti. Kuitenkin:
    olet mainostanut itse, että tämä teidän sijoitushopeanne tulisi poistamaan maailmasta varastelun tarpeen. Kuitenkin hopea on niin harvinaista, ettei sitä mitenkään riitä jokaiselle. Vaikka käytettäisi kuinka hopeakolikoita, niitä edelleen olisi toisilla ja toisilla ei. Edelleen ihmiset varastelisivat. Edelleen olisi se ongelma, että voisin tehdä naapurille työtä jota hän tarvitsee mutten voi, koska häneltä puuttuu maksuväline. On samantekevää puuttuuko häneltä euroja vai hopeaa.

    Ainoa tapa luoda raha, jonka puitteissa varastelu on turhaa, on pitää ”raha” vain ja ainoastaan kirjanpitona siitä kuka on mitäkin työtä tehnyt, ja antaa yhteisöjen päättää keskenään siitä kuinka paljon he odottavat kenenkin asukkaan osallistuvan jotta hänen katsotaan antaneen sen panoksen johon kykenee ja auttaneen muita oman osuutensa verran, jolloin hän on myös oikeutettu nauttimaan muiden työn tuloksista. Niin kauan kun on olemassa fyysinen tai laskennallinen rahayksikkö, jota on olemassa rajoitettu määrä, on olemassa rikkaita ja köyhiä – voittajia ja häviäjiä. FIAT-rahan erityinen kusetus liittyy koron keräämiseen, mutta hopean käyttö maksuvälineenä säilyttää perusongelman.

    Koska et ole parantamassa maailmaa, niin voisit edes olla väittämättä niin ja kertoa rehellisesti että haalit vain itsellesi valuuttaa.

    • ”Edelleen olisi se ongelma, että voisin tehdä naapurille työtä jota hän tarvitsee mutten voi, koska häneltä puuttuu maksuväline. On samantekevää puuttuuko häneltä euroja vai hopeaa.”

      Eihän tämä mikään ongelma ole. Voitte käydä keskenänne kauppaa esimerkiksi hopealla tai euroilla, vaikkette ikinä edes näkisi sellaisia. Riittää, kun aina transaktiota suorittaessa maksu kirjataan velkana. Eli maksuksi ei anneta hopeakolikkoa, vaan lupaus siitä, että hopeakolikko annetaan joskus tulevaisuudessa. Ja käytännössä sitten sitä hopeakolikkoa ei tarvitse ikinä antaa, jos tuotatte koko ajan toisillenne hyödykkeitä ja palveluita. Velan määrä vain muuttuu ajan myötä kumpaankin suuntaan. Eikö tämä ole täsmälleen sellainen kirjanpitoon perustuva valuutta, jota kaipailet?

      • Miffy sanoo:

        Eikö olisi helpompaa kun kirjattaisiin transaktio vain työnä, ilman mitään hölynpöly-yksikköä kuten hopea tai euro? Silloin olisi lupaus siitä, että joskus tulevaisuudessa työn vastaanottaja tekee jollekulle toiselle työtä. Tätä harjoittamalla olisi mahdollista päästä tilanteeseen jossa ihmisten ei edes tarvitsisi kirjata ylös asioita vaan he luottaisivat toisiinsa. Eli vähän samaa kuin ehdotit, mutta yksinkertaistettuna niin ettei missään tarvitse olla fyysistä rahaa minkään panttina.

        Hopean kanssa pelleilyllä ei ole tämän kanssa mitään mitään tekemistä. Hopeaa ei voi syödä, siihen ei voi pukeutua, se ei lämmitä talvella eikä siitä voi rakentaa taloa. Sillä on arvoa vain jos joku on valmis vaihtamaan sitä johonkin oikeasti hyödylliseen. Minä en vaihtaisi, mutta voin toki tehdä töitä ihmisten hyväksi sikäli kun heillä on tarvetta. Maksuksi haluan että henkilö tekee itsekin jollekulle töitä kun näkee tarpeen jossain muualla.

  6. Risto Pietilä sanoo:

    Nyt haluaisin lähteet omiin sanomisiini, voin sitten paremmin puolustella niitä🙂

    • Miffy sanoo:

      Etkös sinä siitä varastetusta öky-matosta kirjottanut jotain että on se niin väärin kun teiltä varastetaan vaikka olette tekemässä varastelua tarpeettomaksi. No, ette ole tekemässä. Sen sijaan toimitte kuin ukkosenjohdatin ja ohjaatte aidon maailmanparannushalun tavanomaisen kapitalistisen sijoitustoiminnan pyörittämiseen. Tässä ette toki eroa millään tavalla esimerkiksi poliittisista nuorisojärjestöistä.

      Jos haluaa tehdä maailmasta ihmisille paremman paikan elää, niin toimii suoraan sen eteen eikä tee jotain muuta ja kuvittele sillä parantavansa maailmaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s