Vuosi noteerauksia takana, kurssi noussut 50%

Sijoitushopean hinta €/AGD:
Silvervault aloitteli toiminnan pystytystä kesän kynnyksellä 2010. Vaikka palvelu avattiin julkiseksi vasta 1.11., aloitimme päivittäisen hinnanmäärityksen jo 1.7., mistä onkin jo vuosi. Varsinaisia 1-vuotisjuhlia vietämme toki vasta palvelun avaamisen 1-vuotispäivänä – tämä artikkeli keskittyy hopean hinnan kehitykseen viime vuoden aikana ja tulevaisuuden näkymiin.

Yllä oleva kuva kertoo kaiken oleellisen. Hopean hinta euroissa mitaten koki voimakkaan nousun viime elokuulta aina huhtikuun loppupuolelle ja nousi yli kaksinkertaiseksi. Odotettu romahdus tuli pääsiäisen aikaan, kun kurssista suli kahdessa viikossa kolmannes. Tämän jälkeinen kehitys onkin hämännyt sijoittajia, kun parhaatkin ennustajat ovat menneet vipuun siinä, onko hinta kulloinkin nousussa vai laskussa.

Kurssi on vuodessa noussut 49,9%, mikä ylittää, paitsi tietenkin vaihtoehtoisten sijoitusmahdollisuuksien tuoton, niin myös hopean 2000-luvun oman keskimääräisen n. 20% vuosituoton. Onko hopea siis nyt kallista? Kääntyykö kurssi seuraavaksi alaspäin?

Mielestäni hopeaan sijoittaminen on ensi sijassa tehtävä sen ymmärryksen pohjalta, että hopea on arvokasta. Itsessään. Sen arvoa ei tarvitse mitata suhteessa euroon tai mihinkään muuhunkaan keinotekoiseen. Asian ymmärtäminen on pelkkiin paperisijoituksiin tottuneelle sukupolvelle vaikeaa, mutta esimerkiksi maanomistajille varsin helppoa. Ei kukaan myy maatansa vain siksi, että sen hinta euroissa laskee, päin vastoin, silloin vältetään myymästä ja mahdollisuuksien mukaan ostetaan lisää. Ajatusmalli on se, että maalla on tietty itseisarvo, ja joskus sen arvostustaso vastaa tätä ”todellista arvoa” ja joskus on sen ylä- tai alapuolella. Ja useimmat eivät omista maata lainkaan siinä tarkoituksessa, että koskaan myisivät sitä.

Tämä sopii hopeaan, koska hopeaa maan tavoin on rajallinen määrä (ja muita perusteluja, joihin en tässä voi mennä). Kun maata, hopeaa, tms. saa halvemmalla, kyseessä on aidosti parempi tilaisuus hankkia ko. sijoituskohdetta haltuunsa. Jos taas osakkeita, euroja, dollareita, Kreikan valtion velkakirjoja tms. saa halvemmalla, ei tilaisuus välttämättä ole yhtään sen parempi kuin ennen. Ero on siinä, että näillä tuotteilla ei ole itseisarvoa. Hinnan lasku on varoitusmerkki siitä, että se voi mennä vaikka nollaan.

Ymmärrettyämme hopean fundamentaalin turvallisuuden sijoituskohteena, kyse on tosiaan enää siitä, miten hankkia sitä omien sijoituspreferenssien puitteissa suurin mahdollinen määrä. Koska euron arvo laskee jatkuvasti – ja hopean hinta näin ollen nousee – on tämän inflaatioharhan poistamiseen ja reaalihinnaltaan järkevän sijoitusajankohdan valintaan kehitetty työkaluja, kuten rAGD (AGD:n hinta suhteessa 200 päivän liukuvaan keskiarvoonsa (– day moving average, DMA)). Olen puhunut asiasta ennenkin, viimeksi kuukausi sitten.

Nyt rAGD on pudonnut arvoon 1,00, ensimmäistä kertaa viime kesän jälkeen. Onko siis oikea aika ostaa?

Vastaus: keskimäärin yhtä hyvä kuin viime kesänä. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta, mutta minä pistän kaiken kiinni NYT. Saatte sitten seurailla.

* *

Silvervault erottuu muista hopeaa tai hopeasertifikaatteja myyvistä palveluista siten, että asiakkaiden toimeksiantoihin noudatettava hinta määrätään kerran päivässä ja se on sama ostajille ja myyjille ”noteeraus”. Tämä hinnanmääräytymistapa on käytössä yleisemmin sijoitusrahastoissa. Vaihtoehtoinen tapa olisi, että osto- ja myyntihinta on eri, me saisimme välistä rahaa, mutta asiakas voisi käydä kauppaa myös päivän sisäisesti, niin kuin on laita osakekaupassa. Osakekaupassa kulut ovat alhaiset ja toimintatapa asiakkaan kannalta järkevä, mutta fyysisten jalometallien kaupassa toimivat yritykset perivät asiakkaalta jopa 10% välityspalkkion, mikä tekee vaihtoehdosta vähemmän houkuttelevan, mikäli edes harkitsee joskus myyvänsä ostamansa metallit.

Viron hinnan noteeraaminen aloitettiin 1.7.2010 ja vähän myöhemmin lopetettiin Suomessa suoritettu noteeraus, joka oli aloitettu 2007. Huomattavaa on, että kaikki Silvervaultin ja sen asiakkaiden väliset kaupat, joita on tehty yhteensä jo miljoonilla euroilla, on tehty näillä julkaistuilla noteeraushinnoilla. Tiedossamme ei ole koko Pohjois-Euroopasta vastaavaa julkista hintatietoa, joka perustuisi tehtyihin kauppoihin. Keskimääräinen kauppojen määrä kunakin päivänä ja kullakin noteeraushinnalla on 10-15 ja yhden kaupan keskimääräinen koko noin 1000 €.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

7 vastausta artikkeliin: Vuosi noteerauksia takana, kurssi noussut 50%

  1. Paapaa sanoo:

    Oleellinen ero jää nyt (tarkoituksella) huomioimatta: metsä, osakkeet ja vaikka sijoitusasunto tuottavat jatkuvasti, hopea ei. Raaka-aine ei itsellään tuota milloinkaan yhtään mitään. Hajautettu osakesalkku tuottaa jatkuvasti, vaikka sen arvo heittelee. Metsä (hoidettuna) tuottaa jatkuvasti puuta. Asunto (jos sen saa vuokralle) tuottaa vuokratuloja. Teidän bisneksennekin tuottaa, vaikka hopean arvo laskee. Hopea on vain spekulatiivinen sijoitusinstrumentti ja itse kiertäisin sen hyvin kaukaa.

    • Maamaa sanoo:

      Kierrä vaan, jääpä minulle enemmän. PS. joissakin maissa on vielä tehtaita joissa käytetään erinäisiä raaka-aineita esineiden valmistamiseen.

      • Paapaa sanoo:

        En ymmärrä, mitä tarkoitat tuolla PS:llä. Tietenkin raaka-aineita käytetään tuotannossa. Mutta raaka-aine itsessään ei tuota mitään, toisin kuin muut mainitsemani sijoitukset. Raaka-aineen synnyttää tuottoa vain jos sen hinta nousee – toisin kuin muut mainitsemani sijoitusinstrumentit. Hopea ei luo minkäänlaista kassavirtaa itsellään. Tulppaanitkin tuottivat sentään uusia tulppaaneita 1600-luvulla.

        Veikkaukseni on, että 10 vuotta tästä eteenpäin ja voidaan todeta, että hopeaan sijoittaminen ei kannattanut. Ehkä olen väärässä, mutta toivottavasti ihmiset ymmärtävät tämänkaltaisten sijoitusten riskit ja piirteet.

  2. Tuutaa sanoo:

    Hajautettu salkku tuottaa jatkuvasti voittoa tai tappiota. Jokatapauksessa salkku vaatii työtä ja onnea sekä ennustajan lahjoja tuottaakseen voittoa.
    Raaka aineista öljy tuottaa tuloja jatkuvasti, vai oliko se energiaa. Kuten hopea joillekin.
    Veikkaukseni on, että 10 vuoden kuluttua paperirahan arvo on sen painossa.

    • Paapaa sanoo:

      Kun sijoitushorisontti on kymmeniä vuosia, tuottaa hajautettu salkku aina parempaa tuottoa kuin inflaatio:

      http://www.simplestockinvesting.com/SP500-historical-real-total-returns.htm

      Hajautetun salkun tuotto on harvoja asioita, joita voi pitää pitkässä ajassa käytönnässä varmana tapana kartuttaa varallisuutta. Muu on spekulatiivista, mikä on ymmärrettävää. Sopiva teknologinen innovaatio voi tehdä raaka-aineesta tarpeettoman ja arvottoman.

      Mutta, katsellaan tilannetta 10v päästä. Älkää vaan missään nimessä laittako koko pottia hopeaan. Se olisi todella typerää.

  3. Risto Pietilä sanoo:

    Paapaa,

    Markkinat ottavat sijoituskohteen nykyisessä hinnassa huomioon sen odotetut tulevat kassavirrat. Tämän johdosta mikään sijoituskohde ei ole riskikorjatulta tuotoltaan toista parempi. Ylituottoa saa vain ottamalla riskiä. Näinhän teoria menee.

    Ostamalla aliarvostettua sijoituskohdetta kuten hopeaa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, riskin voi kuitenkin muuttaa tuotoksi. Kun hinta ei voi enää laskea, se voi vain nousta. Kun Nokia oli 4,17€ joku viikko sitten niin tein samanlaisen päätelmän, että laskuvara on mitätön nousupotentiaaliin nähden. Mikä tahansa sijoituskohde voi olla hyvä, se on kiinni hinnasta.

    Viikko sitten arvaamani on edelleen voimassa. En usko, että AGD:n noteeraus enää koskaan laskee alle 20€:n. Toisin sanoen euron ostovoima ei enää koskaan nouse 0,05 AGD:n tasolle.

    • mika sanoo:

      Kulta ja hopea on rahaa, ei sijoitus. Kultaa ja hopeaa kannattaa ostaa jos taloustilanne näyttää huonolle ja fiat raha ja osakkeet ovat vaarassa menettää arvonsa, hyperinflaatiossa. Nyt elämme lopun alkua ja siksi kaikki maailman keskuspankit ostaa kultaa. Hopea on köyhän miehen kultaa , mutta miljonääreillä on myös hopeaa. Varmaa on että sekä kullan että hopean hintaa on manipuloita. Kullan ja hopea oikea suhde olisi siis 1:6.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s