Markkinakommentti hopeaan kesän koittaessa

Risto Pietilä, Silverbankin perustaja, on toiminut sijoitushopea-alalla vuodesta 2005 lähtien ja on myös perustanut ensimmäisen sijoitushopeakauppaan erikoistuneen yrityksen Hopea.fi:n.

Suomalaiset hopeasijoittajat ovat hyvin pätevää joukkoa. Monet ovat sijoittaneet hopeaan jo vuosia ja istuvat kärsivällisesti merkittävien arvonnousujen päällä, useat aivan fyysisesti. Melko äskettäin 100 kiloa hopeaa oli mahdollista hankkia 20-30 tuhannella eurolla, mikä ei ollut ylitsepääsemätön sijoitus kellekään keski-ikäiselle työssäkäyvälle.

Kesällä 2006 kehotin ihmisiä myymään talonsa ja sijoittamaan lainan takaisinmaksusta jäljelle jäävät rahat kultaan. Olin väärässä siinä, että talojen nimellishinta olisi romahtanut. Se on viidessä vuodessa noussut ehkä 50%. Kuitenkin enemmän väärässä olin siinä, että kehotin sijoittamaan kultaan: sen reilu 100% tuotto nimittäin kalpenee hopean yli 200% tuoton rinnalla. Olin jo tuolloin hopeakauppias (kultaa en sen sijaan vielä silloin myynyt) ja ajattelin, että mielestäni oikea suositus olisi tulkittu kotiinpäin vetämiseksi.

Ylläkin nähty ”kaikki nousee” -ilmiö ei tietenkään johdu mistään muusta kuin inflaatiosta, rahan arvon tarkoituksellisesta alentamisesta. Sen instrumenttina nykyään toimii kaiken maailman QE2:t ja muut vaikeat lyhenteet, joista tosin sanomalehdetkin nyt (toisin kuin 5 vuotta sitten) auliisti puhuvat.

Suomalaiset hopeasijoittajat ymmärtävät inflaation luonteen ja ovat omalla kohdallaan tyytyväisiä, että ovat ostovoiman alenemisen sijaan saaneet säästöilleen jopa tuottoa. Kuluva vuosi on haastava, koska ruoan hinnan on tähänastisen nousun lisäksi ennustettu nousevan vähintään 10-20%, mahdollisesti ja joidenkin tuotteiden osalta varmasti jopa 50%. En olekaan aikoihin nähnyt lohta 6€/kg tai neljää täysmehupurkkia eurolla… enkä näe.

Hopeamarkkinat ovat eriytyneet raaka-ainepörssissä tehtävään paperikauppaan ja fyysisellä metallilla käytävään kauppaan. Ensin mainittu on volyymiltään kertaluokkia suurempaa, minkä johdosta häntä heiluttaa näillä markkinoilla koiraa minne tahtoo. Äskettäin koetut hinnanmuutokset ylös ja alas ovat tuskin lainkaan johtuneet fyysisen hopean kysynnän tai tarjonnan muutoksista. Periaatteessa huippuhinnan tulisi johtua kovasta kysynnästä ja matalan hinnan suuresta tarjonnasta, mutta hopeamarkkinoilla on säännönmukaisesti toisinpäin.

Myös Suomessa korkea hinta johtaa sijoittajien toimimiseen myyjinä ja alhainen ostajina. Hopea.fi:ssä toimin huhtikuussa selvänä netto-ostajana; jouduin realisoimaan Silverbank-tililtäni tuhansia AGD:itä voidakseni ostaa kaiken minulle tarjotun hopean.

Silverbankin holviin varastoitu asiakassäilytys, joka alkuvuonna kasvoi voimakkaasti, ei maalis-huhtikuussa kasvanut yhtään, vaan jokaista uutta sijoitusta vastasi vanhan sijoittajan suorittama myynti (uusien sijoittajien määrä oli arviolta viisinkertainen, mutta vanhat myivät isompia potteja). Toukokuun alussa tämä kehitys kääntyi, sijoittajien myynti käytännössä pysähtyi, ja maahantuonti on uudestaan käynnistynyt.

Tarkastelen markkinoiden tilaa ja arvioitua hintakehitystä Warren Bevanin analyysiä sivuten:

Dollareissa mitaten hopean hinnassa on nyt merkittävä alennus. Hinta pyöri viime loppuvuodesta ja aina helmikuuhun asti noin 28 $/oz tasolla, ja nousi huhtikuun lopussa 50 $/oz:iin. Kun tällä hetkellä tavaraa saa noin 35 $/oz, tarkoittaa se sitä, että 2/3 noususta on pakitettu taaksepäin. Bull-markkinassa tämä on tyypillisesti alin taso, mihin nousujalan jälkeen päädytään (mm. 2004, 2006, 2008 keväisin). Vain kerran tämä taso on rikottu (2008 syksyllä, ja silloinkin vain paperihopean osalta, fyysistä oli jopa vaikea saada).

Volatiliteetti on rauhoittunut. Tämä lupaa hyvää hintatason kestävyyden osalta. Mitä kauemmin kestää, ennen kuin hopean hinta lähtee uudelleen selvään nousuun, sitä vakaammalla pohjalla nousu on. Nopeat nousut kesän aikana eivät välttämättä ole kestäviä. Nopeat laskut tulee nähdä ostopaikkoina. Hintariski alaspäin on rajoitettu.

Olemme taas 200DMA:n yläpuolella (Silverbankin hinnassa 200DMA melkein kosketettiin kerran, 6.5.). Tällä hetkellä 200DMA on 21,24. Toiveissa on, että hinta kävisi uudestaan tapailemassa 200DMA:ta, mikä toimisi hyvänä vakuutena siitä, että edellinen nousujalka on päättynyt ja uusi pääsee alkamaan. 200DMA on kuitenkin voimakkaassa nousussa ja kahden viikon kuluttua se on noin 22,43. Ei siis ole mitenkään välttämätöntä, että hinta nykyisestä paljon alenisi vaikka tämä ehto tyydytettäisiinkin.

Kulta on lähtenyt nousuun, mitä voidaan pitää positiivisena hopean kannalta. Näiden metallien hintasuhde on taas laajentunut 41:1-een, kun hopean korkeimmassa huipussa se oli 31:1. Mitä suurempi on luku, sen edullisempaa on ostaa hopeaa kullan sijaan.

Omana kommenttinani kehotan kaikkia, joilla on aikomus sijoittaa hopeaan, tekemään sen kesäkuun aikana hajautetusti. On epätodennäköistä, että hinta laskisi merkittävästi ja jos näin käykin, hajautettu ostaminen käyttää hyödyksi myös edulliset ostopaikat.

Ainoastaan mikäli hopean hinta nopeasti nousee huhtikuun huippuarvoihin (Silverbankissa vähintään 27 €/AGD, spot-hinta yli 30€/oz), kehotan pidättäytymään ostamisesta tältä osin, koska silloin on luultavaa, että edullisempia ostopaikkoja tulee heinä-elokuussa.

Jos et ennestään omista yhtään hopeaa, ensimmäistä sijoitusta ei kannata viivästyttää millään verukkeella. Viime vuonnakin tähän aikaan netti oli täynnä hopean huippuhinnoista kertovia kirjoituksia. Jälkiviisaus kertoo, että 100% vuosituotot jäivät näiltä asiantuntijoilta saamatta, eikä hopean pitkän aikavälin näkymiä uhkaa mikään.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

8 vastausta artikkeliin: Markkinakommentti hopeaan kesän koittaessa

  1. Risto Pietilä sanoo:

    Hinta on taas ollut nousussa. Tänään on (tulossa) jo 7. päivä kun hinta nousee putkeen:
    https://www.silverbank.net/index.php/fi/noteeraukset

    Jos hinta nousee päivittäin, vaikka vähänkin joka päivä, on ostosta ehkä syytä pidättäytyä sen jälkeen, kun nousupäiviä on ollut viikko keskeytyksettä. Terveessä nousussa on välissä myös negatiivisia päivämuutoksia. Pelkän ylöspäin menon jälkeen ei ole poikkeuksellista tulla rajua laskua (mikä tässä markkinatilanteessa kannattaa epäröimättä hyödyntää koska se ei todennäköisesti kestä kauan).

    Sama pätee tietenkin myös laskuun: 9 päivän mittainen laskuputki kuukausi takaperin ponnahti parissa päivässä 25% ylöspäin. Sekä ostajilla että myyjillä oli omat tilaisuutensa. Ostamisen kannalta Osuuspankki on paras, koska aikaisin aamulla siirretty raha ehtii saman päivän noteeraukseen. Muut pankkiryhmät eivät tähän pysty, jolloin voi käyttää Jälkikäteismaksu-lisäpalvelua.

  2. Matias sanoo:

    Hyvää analyysiä Risto! Tuo market timingi tuppaa olemaan tällaisissa tilanteissa kyllä melko haastavaa. Siitä olen varma että myynneillä ei kannata lähtee pelaamaan. Hajauttaa ostot ja holdaa. Jenkkien QE2 on pikkuhiljaa tulossa päätökseen ja markkinat odottavat kuumeisena FEDin päätöstä QE3:sta… Joka hyvin todennäköisesti tulee ainakin jossain muodossa. Mitäs luulette jos Fedi sanoo että QE:t on nyt tältä erää loppu? Uskooko tätä kukaan ja miten käy arvometallien hinnan? Varmaan ainakin väliaikainen dippi nähdään siinä tapauksessa (Erinomainen ostopaikka). Osakkeethan tuossa skenaariossa todennäköisesti tippuisivat ihan reilustikin. Sitten on vielä eu:n velkakriisi… Nyt eletään todellakin mielenkiintoisia aikoja!

  3. Pekka sanoo:

    eikä hopean pitkän aikavälin näkymiä uhkaa mikään

    – hopea on metalli, joka ei holvissa maatessaan tuota mitään
    – hopean tuotantokustannus on markkinahintaa alhaisempi
    – hopean tuotannosta yhä suurempi osa päätyy sijoituksiksi luultavasti oletuksella, että sijoituskysyntä on tulevaisuudessa korkeampi

    Eivätkö nämä ole uhkia hopean kallistumiselle?

  4. Risto Pietilä sanoo:

    Kun huomioidaan inflaatio ja (inflaatiokorjaamattomasta) arvonnoususta maksettavat verot, paperisijoituksetkaan eivät tuota mitään. Viime vuosina osakkeet ovat olleet käsittämättömän huono sijoitus, mutta aina ihmiset jaksavat uskoa niihin. Trendi kääntyy tyypillisesti siinä vaiheessa, kun media rummuttaa ”osakkeet ovat kuolleet – uusi talous perustuu jalometalleihin”. Silloin on aika myydä, siihen asti on aika nauttia arvonnoususta.

    Yksittäisen metallin tuotantokustannuksen laskenta on hyllyvällä pohjalla, koska kaivosten avaamispäätökset tehdään kymmenien vuosien tähtäimellä ja kaivos pidetään auki ihan riippumatta siitä, miten sen tuottamien eri metallien hinta kehittyy. Hopean tuotannosta valtaosa on riippumatonta hopean hinnasta, koska se tulee sivutuotteena muiden metallien tuotannosta. Pidemmällä aikavälillä kaivostoiminnan kustannustaso riippuu energian hinnasta, mikä selittää, että mitä pidemmälle ajalle mennään, sitä varmemmin jalometallit säilyttävät arvonsa (muttei enempää).

    Syy että hopea on juuri nyt erinomainen sijoitus on aivan sama kuin miksi se oli erinomainen sijoitus viime vuonna, toissa vuonna, ja vuonna 2003: maailman rahapolitiikka on hasardikurssilla, ja jollei se oikene, kaikki ”oikea raha” hamstrataan parempiin taskuihin, ja sen hinta nousee siksi inflaatiota nopeammin, ei pelkästään inflaation tahtiin (niin kuin pitkän aikavälin keskiarvo on).

  5. tyy sanoo:

    Hopea on raaka-aine. Siksi hopea on aina ”sijoituksena” huono.

    Oikeat sijoitukset tuottava aina jotain uutta. Hopea vain on.

  6. Risto Pietilä sanoo:

    Tyy, olet oikeassa, tietyin varauksin:

    – Hopean aliarvostustilan purkautuminen nostaa sen arvostustasoa, eli reaalihintaa, eli hintaa, eli tuottaa sijoittajalle voittoa.
    – Muiden sijoituskohteiden kuvitteellinenkin tuotto joutuu verolle, lisäksi niistä peritään erilaisia palkkioita. Reaalinen tuotto missään kohteessa ei pitkällä aikavälillä voi ylittää 4% (ko. tuotto korkoa korolle 100 vuoden ajan johtaisi pääoman 50-kertaistumiseen, mikä on jo absurdin rajoilla, kun ajatellaan, että pääoma sijoitettaisiin johonkin reaaliseen, esim. hopeaan, jonka määrä ei 50-kertaistu 100 vuodessa). Jos inflaatio on lisäksi pitkän aikavälin keskiarvo 6%, valtio ottaa näennäisestä 10% vuosituotosta 29% (2,9%-yks) veroa. Pankki tai rahastoyhtiö perii jäljelle jäävän prosenttiyksikön. Lopputulos on aivan sama kuin hopean pitkän aikavälin tuotto.

  7. Pekka sanoo:

    ”Reaalinen tuotto missään kohteessa ei pitkällä aikavälillä voi ylittää 4%”

    Yhdysvaltalaisen osakemarkkinan inflaatiokorjattu tuotto 1950-2009 oli 7% vuodessa. Inflaatio oli tällä aikavälillä keskimäärin 3,8% vuodessa. Reaalituotto, josta hopean hinnanmuutosten yhteydessäkin usein puhutaan, oli 11% p.a. [1]

    Verottaja toki ottaa omansa, mutta pääomatulojen vero, nykyisin 28%, on sama niin osakkeiden kuin hopean myyntivoitoille.

    Sijoituspalvelufirmat, oli se sitten pankki tai online-pohjainen osakesäilyttäjä, ottavat aina omansa pois, mutta esim. Saxo Ebankilla ja Nordnetillä ei ole säilytysmaksuja ja kaupankäyntikulut ovat kohtuullisia.

    [1] http://www.simplestockinvesting.com/SP500-historical-real-total-returns.htm

  8. Pekka sanoo:

    Reaalinen tuotto missään kohteessa ei pitkällä aikavälillä voi ylittää 4% (ko. tuotto korkoa korolle 100 vuoden ajan johtaisi pääoman 50-kertaistumiseen, mikä on jo absurdin rajoilla, kun ajatellaan, että pääoma sijoitettaisiin johonkin reaaliseen, esim. hopeaan, jonka määrä ei 50-kertaistu 100 vuodessa)

    Entäpä jos rahan sijoittaa liiketoimintaan, joka tekee voittoa ja pystyy voittojensa avulla kasvattamaan toimintaansa. Esimerkiksi McDonalds-ravintoloiden määrä on kasvanut vuoden 1959 sadasta ravintolasta nykyiseen 31000 ravintolaan eli melkein 12% vuotuinen kasvu. Jonkun mielestä voi olla absurdia ajatella, että pääoma 50-kertaistuisi sadassa vuodessa, itse en pidä sitä mitenkään tavattomana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s