Miksi sijoittaa hopeaan?

Aina, kun ihmisillä jää rahaa yli kuukausittain, tulee se sijoittaa johonkin. Silloinkin, kun ei aktiivisesti tee sijoitusta, vaan jättää rahansa pankkitilille, tekee kuitenkin passiivisen päätöksen sijoittaa euroihin. Euro on vain yksi valuutta maailmassa, ja sen arvo vaihtelee merkittävästi suhteessa muihin valuuttoihin, kuukausimuutos voi olla jopa 10%:

Vaikka pankkitilin saldo pysyy samassa numerossa, tilin saldon ostovoima muuttuu voimakkaasti suhteessa siihen, mitä kulloinkin pyrkii ostamaan. Viime aikoina esimerkiksi 100 euron ostovoima suhteessa polttoaineeseen on laskenut kovasti. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, esimerkiksi 1990-luvun puoliväliin nähden, rahan ostovoima on laskenut jyrkästi suhteessa asuntoihin ja muihin arvonsa säilyttäviin kohteisiin. Koska tämä inflaatio on tunnettu ilmiö ja koskee nimenomaan tilillä olevia varoja, pyrkivät ihmiset yleensä sijoittamaan välittömän tarpeen ylittävät varat kohteisiin, jotka ovat suojassa inflaatiolta.

Hyvä uutinen on se, että markkinat pyrkivät sijoituskohteiden arvonmäärityksessä ottamaan huomioon niiden tulevaisuudennäkymät, näin ollen periaatteessa kun sijoitusaika kasvaa riittävän pitkäksi, kaikki sijoituskohteet tuottavat yhtä hyvin suhteessa niiden riskiin. Esimerkiksi lupaavan yhtiön osakkeen arvo on korkea jo nykyhetkessä, samoin jos yhtiöllä menee heikosti, ei sen ostaminen silti automaattisesti ole huono asia – markkinat ovat parhaansa mukaan jo huomioineet negatiivisen tulevaisuudenkuvan yhtiön arvossa. Tämän johdosta osakemarkkinoilla ei ilman erityistä perehtymistä ole yleensä mahdollista tehdä ylituottoja.

Sijoittamalla indeksiin, eli kaikkien osakkeiden muodostamaan koriin, saa markkinan keskimääräisen tuoton, joka Suomessa on 2000-luvulla ollut pari prosenttia negatiivinen /vuosi. Osingot huomioiden osakemarkkina on tarjonnut suunnilleen saman tuoton kuin rahojen pitäminen tilillä, osakeomistuksen kulut huomioiden tuotto on hieman heikompi.

Hopeaan sijoittamisen tärkein etu on 2000-luvulla ollut nimenomaan tuotto. Sijoitushopean hinta on noussut yli viisinkertaiseksi, keskimäärin 20% vuodessa. Hopea ei maksa osinkoja, mutta sijoittamisesta ei aiheudu myöskään kuluja niinkuin osake- tai muusta arvopaperisijoittamisesta:

Hopean muihin etuihin kuuluvat:

  1. Turvallisuus. Hopean hinta voi nousta ja laskea, mutta se ei voi mennä konkurssiin. Usein se kehittyy hyvin jos muualla taloudessa on vaikeuksia.
  2. Likviditeetti. Hopeaa voi ostaa ja myydä joka arkipäivä ja päivälimiitin (norm. 5000€ voi nostaa jopa 100 000€:oon). Jos hopean noutaa itselleen kolikkomuodossa, on sillä Suomessakin aktiiviset markkinat. Rahat liikkuvat Osuuspankkiin päivässä ja muihin pankkiryhmiin viimeistään kolmantena päivänä kaupanteosta.
  3. Sopivuus piensijoittajalle. Sijoituksessa ei ole minimirajaa eikä ostamisesta, myymisestä tai säilytyksestä peritä kuluja. Hopea on kullan ohella on ainoa reaalisijoitus (ei arvopaperi) jonka ostaminen on mielekästä alle 50 000€ sijoitussummilla. Hajauttaminen reaalisijoituksiin on järkevää arvopaperien riskien takia.

Hopealla on paikkansa jokaiselle suomalaiselle. Sijoittaminen kannattaa aloittaa harkiten pienillä panoksilla, koska hopean arvonmuutokset ovat suuria ja nopeita.

– Risto Pietilä

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

2 vastausta artikkeliin: Miksi sijoittaa hopeaan?

  1. Pekka sanoo:

    Hei! Tässä mielenkiintoista luettavaa hopeasijoituksia suunnitteleville tai sitä jo harjoittaville. Hopean inflaation jälkeen tuleva tuotto on ollut historiallisesti heikkoa – onhan kyse vain raaka-aineesta, jota voidaan kaivaa maasta enemmän kysynnän kasvaessa.

    Ps. tässä toinen mielenkiintoinen artikkeli, jossa verrataan kullan hintaa sekä öljyn että vehnän hintaan.

    • Varo Vaaraa sanoo:

      Mukava, että tulee ostomahdollisuus piakkoin käsille. Eiköhän ne paperintulostukset/näppäilyt jatkune vielä? Kommentitkin on ihan hyvää luettavaa ihmisiltä. Varo vaaraa.

      löyhä käännös alkup. kommentti linkissä jotka Pekka laittoi

      ”On May 02, 2011, at 3:01 PM, eforio wrote:
      1. 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa hopealla ei ollut yli 3000 teollista käyttöä niinkuin tänä päivänä. Hopea oli kuin
      kulta, käyttö pääasiassa rahana ja koruesineisiin.

      Kun hopean kysyntä on korkeampi ja arvokkaampi meille täällä 2000-luvulla, hintojen pitäisi kuvastaa sitä.
      2000 vuotta sitten öljyn hinta oli 0, sitä pidettiin huonona enteenä, jos sitä löytyi takapihaltasi ja laski maan arvoa,
      joten öljyllä oli negatiivinen arvo. Tänään, öljy on mustaa kultaa. En usko, että öljyllä tulee olemaan enää negatiivista arvoa.

      2. 1980-luvulla Huntin Veljekset koittivat vallata markkinat. Sen jälkeen isot pankit ovat myyneet shortteja tukahduttaakseen hopean hintoja ja samalla myös kullan hintoja. Shortteja on suuri joukko, jotka pitävät hopean hintaa alhaalla keinotekoisesti. Shortteja on enemmän hopeaa vastaan, kun hopeaa on olemassa. Mikäli paperi-hopean ostajat joskus
      päättää ottaa hopean fyysisenä eikä rahana -voi tapahtua hyperinflaatiossa. Yhdessä päivässä hopean hinta voisi nousta 5-10kertaiseksi. Aika ennennäkemätöntä.

      Voit olla uskomatta näihin, mutta voitko nimetä jotakin muuta mikä 2001 hinnoissa pyöri samalla tasolla kuin 1973?

      3. Ei 1980 luvulla. 1980-luvulla kupla jalometalleissa oli nopea piikki, nyt 2000-luvulla hinta on noussut paljon tasaisemmin. Itse asiassa inflaatiolle säädettynä emme ole lähelläkään 80-luvun hintoja kullassa tai hopeassa.

      4. Ei lähelläkään 80-lukua.. Eri maailma. 80-luvulla amerikkalaiset ostivat metalleja ja hinnat nousivat. Ei ollut Kiinaa eikä Intiaa.. Tänäpäivänä Kiina ja Intia ovat kaksi pääsyytä miksi kulta on niin korkealla. He ostavat sitä rekkalasteittain. Tänään, perus-amerikkalainen/länsimaalainen ei sijoita kultaan tai hopeaan, vielä.

      5. Hopeapula, Maailmassa on enemmän kultaharkkoja kuin hopeaharkkoja, globaali hopeatarjonta ei riitä tällä tahdilla 10 vuotta nykyisellä kysynnällä.

      6. Fiat-valuutta: Mikään fiat-valuutta ei ole ikinä selvinnyt, ikinä! Roomalaiset ja Kreikkalaiset alenti heidän valuuttaansa paljolti samoista syistä kuin mekin tänäpäivänä: ylläpitääkseen imperiumia, sosiaaliset ohjelmat, alijäämä, velkoja jne. On arveltu, että ainut keino miten US pystyy maksamaan velkansa on laskemalla valuutan arvoa ja maksamalla velat halvemmilla dollareilla.

      Fiat-valuutta (dollarit) on ollut olemassa vasta vuodesta 1971 milloin se otettiin pois kultastandardista jolloin Ranska halusi vaihtaa dollarit kullaksi. Tänäpäivänä paljon samankaltaista tapahtuu, kun Keskuspankit ja valtiot ympäri maan hiljalleen vaihtaa US obligaatiot kullaksi.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s