Sijoitushopea Suomessa 2010 – Omaisuusluokat

Intro kirjoitettu 9.4.2010 eli vuosi sitten.

Kun jalometallien hinta tekee uusia ennätyksiä ja niiden ja osakemarkkinoiden tuottokehitys alkaa taas eriytyä, haluamme muistuttaa, että metallin kaltaisella reaalisijoituksella ja arvopapereilla on eroja, jotka ovat paljon keskeisempiä kuin tuottoerot. Pitkällä tähtäimellä mikään omaisuusluokka ei tuota satumaisesti, vaan varallisuus karttuu vähitellen, ajan kanssa. Useimmille hyvä tulos on, jos verojen ja kulujen jälkeen kykenee ostamaan säästöön pannulla rahalla yhtä paljon leipää kuin ansaintavuonna olisi saanut. Mitä pidempää jaksoa tarkastellaan, sen vähemmän eri kohteiden tuotoissa on eroja.

Kuitenkin tulossa on suurella todennäköisyydellä aikoja, jolloin pitkän tähtäimen tuottojen tasoittumisesta ei ole hyötyä, jos on lyhyen tähtäimen vastoinkäymisten johdosta menettänyt pääomansa oleellisesti tai kokonaan. Tämä on mahdollista, jos hajautusta ei tehdä todellisia hajautusperiaatteita noudattaen. Suomessa ainoa pankkiiriliike, joka palvelee asiakkaitaan näin laajasti (joka siis meidän mielestämme on minimitaso) on muuten Elina Pankkiiriliike – ja heilläkin reaalikohteet otetaan rahastojen kautta ellei asiakas erityisesti vaadi, että raaka-ainesijoitus oikeasti tehdään raaka-aineeseen. Toivomme, että alla julkaistu kirjoitus antaa jotain ajattelemisen aihetta omaisuusluokista. Olkaa hyvä:

Omaisuusluokat

Osakkeiden, velkakirjojen ja kiinteistöjen arvojen välillä vallitsee vahva korrelaatio. On kyseenalaista, mitä näiden kesken hajauttamalla voi saavuttaa, jos salkun jokainen komponentti kehittyy samansuuntaisesti.

Sijoituskohteet voidaan jakaa omaisuusluokkiin. Tämä on termi, jota viljellään ympäriinsä mediassa, mutta jota ei ole määritelty tarkasti. Ei ole yhtä oikeaa tapaa jaotella omaisuusluokkia; joillekin riittää hyvin karkea jako, kun taas joku toinen haluaa tehdä sen yksityiskohtaisemmin. Kaikista karkein tapa jaotella omaisuus on jakaa se reaaliomaisuuteen ja arvopapereihin. Näiden omaisuusluokkien perustavanlaatuinen ero on siinä, että reaaliomaisuus on välittömästi omassa omistuksessa, kun taas arvopapereiden arvo perustuu siihen, että joku toinen täyttää lupauksensa, suorittaa velvoitteensa tai pitää kyseistä paperia arvossa.

Reaaliomaisuus voidaan jakaa lukemattomiin eri luokkiin. Kaikelle reaaliomaisuudelle yhteinen piirre on kuitenkin se, että siltä puuttuu vastapuoliriski; sen arvo ei ole koskaan riippuvainen toisen osapuolen kyvystä täyttää velvoitteitaan. Käytännössä yksityissijoittajan kannalta relevantteja reaaliomaisuuden luokkia ovat asuin- ja liikekiinteistöt mukaan lukien tontit, metsä- ja maatalousmaa, kulkuneuvot, tuotantovälineet, jalometallit, raaka-aineet, käyttöirtaimisto ja arvoesineet. Suomalaisten yksityishenkilöiden varallisuudesta valtaosa on kiinni kolmessa ensin mainitussa reaaliomaisuuden luokassa.

Arvopapereihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat omaisuusluokat: käteinen raha, pankkitalletukset, velkakirjat, osakkeet, rahasto-osuudet, futuurit, eläkevakuutukset ja erilaiset pankkien tarjoamat ”strukturoidut sijoitustuotteet”. Suomalaisten yksityissijoittajien arvopaperisijoituksista valtaosa koostuu pankkitalletuksista, tämän jälkeen tulevat osakkeet ja rahasto-osuudet. Käteinen raha on itse asiassa melko harvinainen omaisuusluokka. Sitä on kierrossa kansalaista kohti varsin vähän, noin 2400€, josta siitäkin merkittävä osa 500€ ”reserviseteleinä” ja osa euroalueen ulkopuolella.

Käytännössä jako edes yllämainittuihin omaisuusluokkiin ei ole itsestään selvä. On olemassa omaisuutta, jolla on useiden eri omaisuusluokkien ominaisuuksia. Ajatellaan esimerkiksi kerrostaloyhtiössä olevaa asuntoa, joka useimpien ihmisten mielestä edustaa reaaliomaisuutta. Omistus tapahtuu kuitenkin teknisesti asunto-osakeyhtiön osakkeiden kautta, jotka oikeuttavat kyseisen huoneiston hallintaan. Osakkaan kohdalla relevanteiksi muodostuvat siis myös asunto-osakeyhtiön vastuut ja velvoitteet. Mitä on sanottu asunto-osakkeista, pätee luonnollisesti myös muihin osakeyhtiöihin, joiden pääasiallinen tehtävä on omistaa reaaliomaisuutta.

Myös sellaisen omaisuuden, joka on selkeästi joko reaaliomaisuutta tai arvopapereita, voidaan katsoa kuuluvan useampaan eri omaisuusluokkaan. Esimerkiksi asutuskeskuksen lähellä oleva peltomaa on luonnollisesti maatalousmaata. Sillä saattaa olla kuitenkin potentiaalista arvoa myös tonttimaana, mikä merkitsee, että kyseinen kiinteistö edustaa itse asiassa kahta eri omaisuusluokkaa: maatalousmaata ja tonttimaata. Samalla tavalla kukaan ei voi kiistää, ettei hopea olisi sekä teollinen raaka-aine että jalometalli.

Sijoittajan kannattaa miettiä itselleen relevantti omaisuusluokkajako, jossa kuitenkin hänen tiettyyn omaisuusluokkaan niputtamansa instrumentit ovat ominaisuuksiltaan riittävän samankaltaisia. Esimerkiksi ei ole järkevää niputtaa yhteen omaisuusluokkaan ”raaka-ainerahastoa” ja raaka-aineita. Ensin mainittu on luonteeltaan puhdas paperisijoitus – itse asiassa siinä niputetaan paperia paperin päälle. Rahasto-osuudet ovat itsessään paperia, minkä lisäksi rahaston sijoitukset koostuvat futuureista, jotka antavat oikeuden raaka-aineisiin vain teoriassa. Suurimmalle osalle futuureista ei ole todellista raaka-ainetta katteeksi, vaan niitä käytetään ensisijassa hinnan muutosten määrittämiseen. Rahaston omistajille futuurien käsittelyn kustannukset näkyvät siten, että raaka-ainerahastojen arvot voivat jopa laskea samanaikaisesti kun raaka-aineiden hinnat ovat nousussa. Toki myös fyysisen raaka-aineen omistamiseen liittyy varastoinnin kaltaisia haasteita, mutta se on kuitenkin reaaliomaisuutta, jolta puuttuu vastapuoliriski. Toisiinsa näennäisesti liittyvillä kohteilla ei välttämättä ole saman omaisuusluokan ominaisuuksia.

Omaisuusluokille ominaista on, että tiettyyn omaisuusluokkaan kuuluvien kohteiden arvo korreloi keskenään. Korrelaation suuruus riippuu luonnollisesti siitä, kuinka tiukasti omaisuusluokat on määritelty. Esimerkiksi voidaan ottaa pörssiosakkeet, joilla on kaikilla taipumus kehittyä samaan suuntaan markkinan mukana siitä huolimatta, että yksittäiset osakkeet saattavat kehittyä vastakkaiseen suuntaan kuin markkina. Minkään osakkeen kohdalta tätä ei kuitenkaan voi tietää etukäteen.

Sijoittajan on käytännössä mahdollista valita kaksi strategiaa tai jokin näiden yhdistelmä. Hän voi pyrkiä maksimaaliseen tuottoon ostamalla sitä omaisuusluokkaa, joka on hänen mielestään kaikista aliarvostetuin. Hän voi myös todeta, ettei halua tai kykene ottamaan kantaa eri omaisuusluokkien arvostuksiin, jolloin hän haluaa salkulleen mahdollisemman tasapainoista, toisin sanoen keskiarvoista kehitystä. Useimmat sijoittajat ovat jossain näiden ääripäiden välimaastossa.

Hajauttavan sijoittajan kannalta tärkeää on omaisuusluokkien välinen korrelaatio. On havaittu, että jotkut omaisuusluokat korreloivat keskenään erittäin voimakkaasti. Tällä on merkitystä portfolion tasapainottamisen kannalta. Moni sijoittaja suosii hajauttamista niin omaisuusluokkien sisällä kuin niiden välillä. Tällä on tarkoitus tasapainottaa salkun kehitystä. Hyvin tyypillinen sijoittaja on esimerkiksi henkilö, jonka salkussa on pörssiosakkeita ja velkakirjoja, ja lisäksi hän omistaa asunnon. Hän on mielestään hajauttanut hyvin, omistaahan hän merkittäviä määriä kolmea eri omaisuusluokkaa, joista osa edustaa reaaliomaisuutta ja osa arvopapereita. Tämän hyvin tyypillisen salkun ongelmana on, että kaikki kolme omaisuusluokkaa kehittyvät samaan suuntaan. Osakkeiden ja velkakirjojen arvojen välillä vallitsee itse asiassa erittäin vahva korrelaatio, ja myös kiinteistöt kehittyvät usein samansuuntaisesti näiden kanssa. On siis hieman kyseenalaista, mitä hyötyä hajauttamisella on saavutettu, jos salkun jokainen komponentti kehittyy samansuuntaisesti.

Aidosta hajauttamisesta voidaan puhua silloin, jos salkkuun on valittu sellaisia omaisuusluokkia, joiden keskinäinen korrelaatio on heikko tai jopa negatiivinen. Hyviä vastapainoja osake- ja velkakirjasijoituksille ovat esimerkiksi raaka-aineet, joiden on havaittu suursyklitasolla korreloivan negatiivisesti molempien sijoitusten kanssa. Jalometallien korrelaatiosta muiden sijoituskohteiden kanssa on ongelmallista tehdä analyysia, sillä osan aikaa ne ovat olleet määritelmällisesti rahaa ja osan aikaa niillä ei ole ollut mitään virallista asemaa. Historiallisesti kuitenkin tiedetään, että jalometalleilla on eräänlainen katastrofivakuutuksen asema, eli niiden arvo nousee hyvin korkeaksi sellaisissa olosuhteissa, joissa taloudelliset tai yhteiskunnalliset mullistukset aiheuttavat kaikkien muiden omaisuusluokkien arvon dramaattista alenemista.

Omaisuuden jaottelussa eri omaisuusluokkiin tulee olla äärimmäisen tarkkana. Kuten aiemmin todettiin, näennäisesti jonkin omaisuusluokan kehitykseen sijoittava rahasto saattaa todellisuudessa kehittyä aivan eri tavalla kuin sen kohdeomaisuusluokka. Tästä esimerkkinä toimii toisen kirjoittajan eläkevakuutus. Kyseisen eläkevakuutuksen varat ovat olleet näennäisesti sijoitettuna erilaisiin osakerahastoihin sillä seurauksella, että vakuutuksen arvo on pienentynyt 75 prosenttia ajanjaksona, jona osakkeet ovat keskimäärin pudonneet vain vähän.

Yleisesti kannattaa olla skeptinen kaikkia sijoitustuotteita kohtaan, joita markkinoidaan suurella rahalla, ja joiden tuottokehitys perustuu näennäisesti johonkin yleisesti luotettavaksi tunnettuun omaisuusluokkaan. Näiden tuotteiden lopullinen tuotto määräytyy usein niin monimutkaisesti, että edes tuotetta markkinoivat henkilöt eivät ymmärrä sen käyttäytymistä. Monimutkaisten sijoitustuotteiden luonne on usein sellainen, että tuottoja leikataan, mutta asiakas kantaa täyden riskin. Liikkeellelaskija voittaa aina, sillä se veloittaa tuntuvat komissiot riippumatta sijoituksen arvon kehityksestä.

– Olli Pakarinen, Risto Pietilä

Ote on Hopea.fi:n kustantamasta kirjasta Sijoitushopea Suomessa 2010, sivut 14-17. Jos pidit sanomasta, harkitse 98-sivuisen kirjan hakemista Silverclubilta ilmaiseksi (norm. 15,-)

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s