Tehokkaamman (ja hauskemman) oppimisen puolesta

Oppimistaitoja opetetaan koulutusjärjestelmässämme kokemukseni mukaan
turhan vähän. Toivottavasti nykyisin asiat on paremmin! Minulle opetettiin ala-asteella oppimistekniikoista seuraavaa: SSMK – Silmäile, Syvenny, Muistele, Kertaa. Tämän sinänsä hyödyllisen vinkin tarkoituksena oli antaa lapsukaisille eväitä tenttitilanteisiin, ulkoaopettelua varten.

Olen suorittanut suomalaisen lukion ja DI-tutkinnon, joten kokemusta tenteistä on todella kertynyt. Suurin osa kursseista on käsitellyt minua kiinnostaneita aiheita. Omakohtaista motivaatiota on periaatteessa löytynyt. Olen yrittänyt tavata kirjoja kannesta kanteen ja arvata mitä tentaattori mahdollisesti haluaisi minun osaavan ulkoa tenttipäivänä. Osaamishuippu on pitänyt yrittää ajoittaa tenttipäivään. Jos ajoitus ja tenttisuoritus onnistuu, oppimistulos näyttää hyvältä – paperilla. ”Opitut” asiat haihtuvat mielestä nopeasti, joskus parissa päivässä. Yhdeltä kurssilta muistan nyt vuosien jälkeen tarkasti ainoastaan varoittavat ”älä tee näin” esimerkit. Aikamoista ajanhukkaa. Viisaampaa olisi opiskelijan suunnata oppimisponnistelujaan tietoisesti ja ihan päättää mitä haluaa mistäkin aiheesta oppia. Tähän ei kaikilla parikymppisillä ole vielä eväitä. Silloin pitäisi kantaa reputtamisen tai huonon arvosanan riski, mutta ajankäyttö olisi kokonaisuuden kannalta järkevämpää.

Muistaminen ja unohtaminen ovat tutkittuja ilmiöitä, tiedämme niistä paljon. Saksalainen Ebbinghaus osoitti jo 1885 että ihminen unohtaa oppimiansa asioita eksponentiaalisesti. Toisaalta ilmiötä voidaan lieventää kertaamalla asioita useampana ajankohtana. Sata vuotta myöhemmin brittiläinen Tony Buzan esitteli systeeminsä, missä kertaushetket ajoitetaan täsmälleen ns. muistamishuippujen kohdalle, jolloin unohdusprosessin voi jopa pysäyttää ja tehdä tiedosta pysyvää.

Haluaisin lisätä yllä mainittuun SSMK-ohjeeseen muutaman oleellisen kohdan: ”Valikoi” – ihmisen tulisi päättää mitä hän todella haluaa oppia jotta hän voi suunnata ponnistelunsa paremmin. Olisi mielekästä lisätä myös kohdat ”Yhdistele”, missä voisi yhdistellä ja suhteuttaa opittua aikaisempaan tietoon, sekä ”Sovella” missä opituille asioille olisi mahdollista löytää sovellutuksia ja käyttökohteita. Buzanin ajatus tiivistelmien ja miellekarttojen rustaamisesta oman oppimisen avuksi ei ole lainkaan huono – se auttaa luomaan ja vahvistamaan sekä hakusanoja että niiden välisiä mielekkäitä yhteyksiä. Tiedon tulisi olla saatavilla silloin kuin sitä tarvitaan, oikeassa kontekstissa ja oikeaan aikaan.

Kuvittelisin että yliopistotasoisen opetuksen tarkoituksena ei ole kehittää lyhyen aikavälin ulkoaopettelukykyä. Omaa alaa koskevan kokonaisnäkemyksen luominen vaatisi asioiden tietoista yhdistelyä, tiedon rakentamista. Oleelliset asiat pitäisi voida muistaa vielä 5-10 vuoden päähänkin, kun niistä mahdollisesti olisi käytännön hyötyä. Essee täyttää osan näistä tarpeista. En ole kuitenkaan varma oppiiko heikosta esseestä yhtään enempää kuin heikosti menneestä tentistäkään. Opinnäytetyön kokoaminen ja kokemukset työelämästä tietysti osaltaan auttavat yleiskuvan rakentumisessa. Kirjatentti voi silti hyvin. Jos ulkoaoppimisen taidon osaa ja on sopivat prujut käytössä, se on varmasti vähätöisin tapa läpäistä kursseja – samalla myös hyödyttömin.

Halusimme tehdä Aalto yliopiston tuotantotalouden laitoksen kurssilla TU-124.5100 jotain paremmin. Korvasimme teorialuentoja sekä kirjatentin pienryhmissä suoritetulla neljän kerran lukupiirillä, joihin liittyi teemoittain jaettu aineisto sekä myös määrätyt kirjalliset tuotokset.

Palaute uudesta oppimismenetelmästä on ollut positiivista. Opiskelijat ovat huomanneet konkreettisesti että vastuu oppimisesta on heillä itsellään. Opiskelijat ovat huomanneet motivoituneensa lukemaan aineistoja enemmän ja pidemmän ajan kuluessa, kuin yksin tenttiin valmistauduttaessa. Luettavien aineistojen pohjalta käydyt keskustelut ovat tarjonneet kertauskertoja, sekä mahdollisuuden oppia toisilta opiskelijoilta – arvokkaita asioita mitkä kirjatentin tapauksessa menetetään. Keskustelut on koettu mielenkiintoisiksi ja mielekkäiksi. Moni otti tasaisemman työkuorman ilolla vastaan. Haastavista aiheista keskustelua on hyvä harjoitella tutussa ryhmässä – ehkä se sujuu sitä kautta paremmin jatkossa myös vaativammillakin areenoilla.

I have never let schooling interfere with my education. – Mark Twain

– Matilda Smeds

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Tehokkaamman (ja hauskemman) oppimisen puolesta

  1. Tony sanoo:

    http://www.metanoia-films.org/hr_watchonline.php

    52:30 eteenpäin on mielenkiintoinen Alfie Kohnin haastattelu arvosanoista, muistamisesta yms.

    Human Resources dokumentti on muutoinkin katsomisen arvoinen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s