Sähkökirja tulee, ota koppi

Yksi tämän hetken kovasti puhutuista (mutta harvoin nähdyistä) jutuista on sähkökirja. Harvoin nähdyllä tarkoitan, että ruuhkajunassa voi matkustaa monena päivänä peräkkäin näkemättä kenelläkään sähkökirjanlukulaitetta. Teknologia- ja kirjafanit toki ovat löytäneet sähkökirjan jo muutama vuosi sitten.

Sähkökirjan yleistymistä Suomessa on jarruttanut nähdäkseni kaksi asiaa: kustantajien nihkeys ja osittain siitä seuraava lukulaitteiden näkymättömyys. Näkymättömyydellä tarkoitan sitä, että lukulaitteita ei ole sormeiltavana joka kirjakaupassa ja tavaratalossa. Tämä taas johtaa siihen, että ostaja joutuu käytännössä ostamaan sian säkissä. Lukulaite tilataan ulkomailta, tullataan se ja sitten ollaan tyytyväisiä tai ei olla.

Itse päädyin kokeilemaan sattumalta lukulaitetta, kun vierailin Entressen kirjastossa ja hyllyn päällä oli mainos ”lainaa sähkökirjanlukulaite henkilökunnalta”. Luulin aluksi, että laitteen saa kirjastossa räplättäväksi, mutta sen saikin lainata kotiin viikoksi.

Laite on merkiltään BeBook, mallia ei lue missään mutta googlailu paljastaa sen olevan BeBook One. Lukijasta löytyy arvioita netistä enemmän kuin ehtii lukea, mutta tässä omat kommenttini päivän käytön jälkeen:

  • Yleisvaikutelma on asiallinen ja näyttö on selkeä. Käyttöliittymä on intuitiivinen. Ohjetta ei tarvita, vaikka kirjasto sellaisen tarjoaakin (A5-kokoinen pikaohje tuli mukana).
  • Vehje boottaa alle kymmenessä sekunnissa, mutta siihen se nopeus sitten jääkin. Esimerkiksi sivun kääntäminen kestää kahdesta kolmeen sekuntiin, mikä häiritsee varsinkin nuoria käyttäjiä, jotka ovat tottuneet siihen, että tietokone vastaa käskyihin kuin Toyota Prius kaasuun.
  • Ruutu välähtää aina mustana, kun vaihtaa sivua. Ainakin minua tämä ärsytti.
  • Langattomuuden puute ärsyttää. Vempeleeseen pitää ladata kirjat usb-piuhan kautta.
  • Kirjojen lisääminen on helppoa. Laite näkyy levyasemana, ja sinne vedetään ja pudotetaan dokumentit.
  • Testasin laitetta yhdellä vesileimatulla pdf-kirjalla ja Project Gutenbergistä lataamallani Juhani Ahon Rautatiellä.
  • Tiedostomuodoista laite kelpuutti: pdf, epub, mobi ja plain text.
  • Miinusta tulee siitä, että txt-tiedostoissa laite ei tunnistanut utf-8 -koodausta, vaan törmäsin 2000-luvun alussa yleiseen pulunkakkailmiöön ääkkösten🙂 kanssa. En löytänyt asetusta, jolla tämän voisi korjata. Myös html-kirja vilisi pulunkakkoja.
  • Akkukestoa en ole vielä kokeillut, mutta se lienee sitä mitä mustavalkonäytöllisissä laitteissa yleensäkin eli pitkä.
  • Adoben Digital Editions (formaatti, jota moni kustantaja käyttää DRM-suojatuissa kirjoissa) ei tunnistanut lukulaitetta Mac-tietokoneeseen liitettynä. Tämä ilmeisesti korjaantuu firmiksen päivittämällä, mutta en halua lähteä sorkkimaan kirjaston laitetta.

Arvostelu jää vähän tyngäksi, koska tämä oli ensimmäinen kokeilemani laite. Laitteen huonoja puolia ovat hitaus ja utf-8-tuen puute. Muuten ihan kelpo peli.

Käyttökokemus oli sen verran positiivinen, että väitän, että parin vuoden kuluttua lukulaitteet ovat yhtä yleisiä kuin kännykät 1990-luvun puolessa välissä eli yli puolessa kodeista vempele löytyy.

– Vesa Linja-aho

Onko sinulla kokemuksia muista lukulaitteista? Jaa ne kommenttilaatikossa!

This entry was posted in Uncategorized and tagged , . Bookmark the permalink.

7 vastausta artikkeliin: Sähkökirja tulee, ota koppi

  1. Markus Peuhkuri sanoo:

    Uusimman sukupolven pikku-kindle (6″ WLAN, ei 3G) on ollut ihan positiivinen kokemus. Dokumentit saa ladattua luonnollisesti Amazonin kaupasta kohtuu helposti, mutta selaimella pääsee myös Project Gutenbergin sivuille mistä saa sitten suoraan ladattua kirjat oikeassa muodossa. Selaimen käyttömukavuus ei nyt ylitä vanhaa nokialaista, mutta kyllä sillä esim. wikipediaa lukee.

    Dokumentit saa ladattua joko usb:llä (näkyy massamuistina, joten toimii ilman ajureiden asentamista) tai sitten lähettämällä sähköpostitse oman lukulaitteen kindle-osoitteeseen. Arvattavasti tietokoneella Amazonista ostetut kirjat (ei nyt yhtään vielä) menevät sujuvasti langattomasti koneeseen.

    PDF-tiedostojen lukemiseen tämä pienempi on ihan ok, kääntämällä se vaakasuoraan tarkkuus riittää hyvin puolikkaaseen A4-sivuun. Mielummin se, kuin 1000 sivua standardeja kirjana sängyssä lukien.

    E-ink-näytön hitaus on tietysti yksi puute, mutta toisealta sitä pystyi lukemaan kirkkaassa auringonpaisteessa: tausta ei ole valkoinen vaan hiukan sävytetty. Tuon sai kotiin toimitettuna 150€ hintaan (reilun kuukauden takaisella taalakurssilla), mikä oli varsin kilpailukykyinen muihin verrattuna.

  2. Minun oli hankala löytää noita sähkökirjanlukulaitteita kirjaston sivulta, joten kysyin vähän neuvoa. Kirjaston vastaus:
    ***
    E-kirjan lukulaitteita on lainattavana Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoissa. Helsingissä Sony PRS-600 ja Booken Cybook Opus- merkkisiä, Espoossa Bebook- merkkisiä, Vantaalla Sony PRS-600 ja Kauniaisissa Nuut- merkkisiä.

    Hae HelMetistä, http://www.helmet.fi (vapaassa)sanahaussa hakusanalla E-kirjan lukulaite ja näet kirjastojen tilanteen ja vapaat kappaleet. Esim. Espoossa e-kirjan lukulaitteet lainataan kirjastosta ja palautetaan, yleensä neuvontaan. E-kirjan lukulaitteita ei voi varata. Laina-aika on yksi viikko. Laitetta ei saa palauttaa palautusautomaattiin! Lainatessa saat tarvittavat ohjeet ja neuvot laitteen käyttöön.
    ***

  3. Testailin vuorostani Postitalon kirjastosta lainaamaani Sony PRS-600 -lukulaitetta. Huomioita:
    * Akku näyttää tyhjenevän nopeammin kuin BeBookissa (tästä ei kannata vetää)
    * Adoben Digital Editions -kirjojen käyttö jää Mac-käyttäjältä haaveeksi myös tällä lukulaitteella. Adoben sivuilta: http://www.adobe.com/products/digitaleditions/faq/ ”At present, Windows XP and Windows Vista Operating Systems are officially supported. Windows 2000, 64-bit versions of Windows and Mac are not officially supported at this time.”
    * Laite on nopeampi kuin Bebook, mutta näytön kontrasti on huonompi enkä löytänyt, mistä sitä voisi säätää. Bebookin näyttö on siis miellyttävämpi lukea.
    * Sonyn Readerissa on resistiivinen kosketusnäyttö ja kynä, sekä yksinkertainen piirto-ohjelma. En keksinyt sille hyötykäyttöä, mutta 1,5-vuotias lapseni keksi🙂.

    Lisää teknisiä tietoja täällä:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Sony_Reader#PRS-600

  4. Artur Gajewski sanoo:

    Entressen kirjastosta saa nykyään BeBook Mini sekä Bookeen Cybook Opus jotka kummatkin ovat 5″ kokoisilla näytöillä varsutettuja lukulaitteita.

    Cybook Opus on höyhenenkevyt pitää kädessä kun taas BeBook hiukan painavempi.

    Bebook Mini osaa hyvin skaalata fontin PDF:ssä mikäli PDF Reflow -ominaisuutta on käytetty PDF:n luonnissa. Cybookissa PDF on aika köyhä kokemus, ei voi skaalata fontteja.

    Näistä kahdesta suosittelisin Cybook Opusta pienen koonsa (kannettavuus) ja keveytensä (mukava pitää kädessä) ansiosta. Bebookiin saa ladattua vaikka toisen alusta (OpenInkpot) jos haluaa, mutta joutuu ostamaan erikseen kovakantisen suojan laitetta varten.

    Nyt pitää muistaa, että nämä laitteet eivät ole samaa tarkoitusta varten kuin iPadit sun muut tabletit. Nämä E-ink laitteet nimenomaan korvaavat paperiset kirjat, ei niinkään sanomalehtiä, sarjakuvia tai nettiselailua.

    Mikäli ymmärtää tämän ja tajuaa, ettei 300 sivuista novelliakaan plärätä edestakaisin jatkuvasti vaan sivu kerrallaan, ei se kahden sekunnin sivun vaihtokaan tunnu enää niin pahalta.

    Vihdoinkin voi lukea kirjoja digitaalisena ulkona kesäisen aurinkoisena päivänä ilman, että joutuu kantamaan läppäriä ja aurinkosuojatelttaa mukanaan.

    Nykyään noita lukulaitteita voi käydä sormeilemassa Suomalainen -kirjakaupasta, siellä niitä on näytillä Sony sekä Bookeen laitteita.

    Terveisin,

    Artur Gajewski

  5. Nähty on sanoo:

    Kokeilin kirjastosta lainattua lukulaitetta. Päällimmäiseksi jäivät kielteiset puolet.

    – Suomenkielisen tarjonnan köyhyys
    – Saatavissa olevan tarjonnan laitteelle siirtämisen hankaluus
    – Käyttöliittymän epäloogisuudet

    Tällä kokemuksella sanon toistaiseksi, että kiitos mutta ei kiitos. Paperisessa kirjassa viehättää juuri käyttöliittymän helppous ja intuitiivisuus. Toki myös se, että paperikirja kestää pudottamisen yli kahdesta metristä kivilattialle, ja se että virrankulutus on äärettömän pieni.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s