Kirkon vuotava katto ja liiallinen työmäärä

Juttelin kerran (ja useammankin) afrikkalaisen vaihto-opiskelijan kanssa hänen kotimaansa ja Suomen kulttuurin eroista. Juttelimme myös yleisemmin afrikkalaisesta ja eurooppalaisesta kulttuurista.

Pohdimme muun muassa linja-autoilun erilaisuutta. Monessa Afrikan maassa bussi lähtee silloin, kun se on täysi. Suomessa taas bussi lähtee määrättynä kellonaikana, olipa matkustajia tai ei. Suomalaisesta tuntuu erikoiselta, että bussin täyttymistä odotellaan, ja samalla tavalla afrikkalainen ihmettelee, kuinka hassua on ajaa tyhjää bussia. Molemmissa tavoissa on omat hyvät puolensa.

Opiskelija oli sitä mieltä, että Afrikka ei kehity, koska ”ihmiset ottavat siellä liian rennosti”. Tähän oli pakko todeta, että länsimaissa mennään toisessa ääripäässä; painetaan liikaa töitä ja litkitään energiajuomaa ja popsitaan masennuslääkkeitä.

Koska kaveri oli huumorintajuinen ja puhuimme kulttuurien hyvistä ja huonoista puolista, oli pakko kertoa vitsi suomalaisinsinööristä, joka vieraili työmatkalla Afrikassa. Vierailunsa aikana insinööri kävi kirkossa, jonka katto vuoti kuin seula. Insinööri tiedusteli, miksi kirkon kattoa ei korjata.
– Ei kukaan halua mennä tuonne ulos kastumaan.
– No miksi ette korjaa sitä silloin, kun ei sada?
– No ei se silloin vuoda!

Vitsi on sangen osuva ja se oli hauska myös tämän afrikkalaisnuoren mielestä.

Tällä viikolla keksin tuolle vitsille sovelluksen omaan elämääni. Enkä usko, että olen yksin tämän ongelman kanssa. Vai tunnistatko itse sortuvasi seuraavanlaiseen typeryyteen:

  • Sinulla on liikaa töitä, ja yön tunteina lupaat itsellesi, että karsit työmäärääsi huomenna, ensi kuussa tai vuoden vaihteessa.
  • Kun kiire hetkeksi helpottaa, ajattelet, että eihän se nyt niin kauheaa ollutkaan, ja unohdat töiden karsimisen.
  • Pelkkä karsimisen unohtaminen ei riitä, vaan vastaanotat lisää työtä, koska et vain saa sanotuksi pomolle/vaimolle/kollegalle/lapsille/kavereille, että ”sori, mutta nyt en ehdi”. Hänhän voi loukkaantua, ja alkaa murjottaa! (Tätä et tietenkään myönnä edes itsellesi, mutta jokin miellyttämisajatus on taustalla. Kieltäytyminen tulee tehdä tässä ja nyt, mutta hommat ovat onneksi vasta myöhemmin.)

C’mon. Kuinka monta kertaa sinä olet loukkaantunut siitä, kun joku ei ehdikään? Todennäköisesti et koskaan. Kokeile joskus ein sanomista. Se on kuin juoksulenkki. Suorituksen aikana tuntuu raskaalta, mutta jälkeenpäin on tosi hyvä olo.

– Vesa Linja-aho

This entry was posted in Uncategorized and tagged , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s