Onko sosiaalinen media kuplassa?

Kauppalehti uutisoi viikko sitten, että Åbo Akademin professorin, Alf Rehnin, mukaan yritysten ryntääminen sosiaaliseen mediaan alkaa jo muistuttaa 2000-luvun alun IT-kuplaa.

Professori Rehnin mukaan yritysten tulisi kuunnella yleistä keskustelua itsestään ennen kuin ne ryntäävät täydellä teholla Facebookiin ja Twitteriin ilman mitään järkeviä päämääriä. Olen tästä täysin samaa mieltä – yritysten on lähes mahdotonta hyödyntää sosiaalista mediaa markkinoinnin ja viestinnän kanavana, jos ne eivät ymmärrä, mitä asiakkaat ja muut sidosryhmät oikeasti haluaisivat kuulla yritykseltä. Ongelmaksi tämä muodostuu varsinkin isoissa yrityksissä, jotka eivät ole alusta alkaen panostaneet läpinäkyvään ja aktiiviseen kommunikointiin internetissä. Aloittelevat yritykset pystyvät nykyään ottamaan some-viestinnän hyvin haltuun jo alusta lähtien, jos se on otettu huomioon strategiassa. Näin esimerkiksi Silverbank pyrki tekemään (vaikka jonkin verran esim. brändiviestinnän yhteneväisyydessä onkin vielä petrattavaa). Mitä mieltä te olette, onko Silverbankin rooli sosiaalisessa mediassa onnistunut. Jos ei, niin kehittäviä parannusehdotuksia otetaan mielellään vastaan.🙂

Mutta joo, palaan takaisin kysymykseen siitä, onko sosiaalinen media kuplassa vai ei. Taloushistoriaa tutkimalla voi huomata, että usein talous on kehittynyt kuplasta kuplaan (eli puhkeamisen jälkeen taantuma/lama ja sen jälkeen uuden kuplan kehittäminen) ja tähän tuskin lienee tulossa muutosta. Kuplasta kuplaan kehittyvä talous seuraa kuitenkin käytännössä Gartnerin hype-kurvia, mikä kuplatasolla kuvastaa innovaatioiden S-kurvia (tai oikeastaan sen derivaattaa), jolloin kuplan voi olettaa puhkeavan about siinä vaiheessa, kun S-kurvin kasvunopeus hidastuu. Käytännössä kaikki isot innovaatiot ainakin viimeisen 250 vuoden aikana voidaan kuvata S-kurveilla (jos joku löytää tuosta isomman kuvan, niin mielellään voisi laittaa kommentteihin), minkä vuoksi on mielestäni vääjäämätöntä, että sosiaalinen media tulee olemaan jossain vaiheessa kuplassa. Some on kuitenkin jo nyt käytännössä mullistanut ihmisten online-käyttäytymisen.

Käytönnössä kuplassa olemisen tunnistaminen on kuitenkin mahdotonta. Nyttemmin taloustutkijat ovat esittäneet erilaisia keinoja identifioimaan kuplassa oloa vaikkapa tutkimalla PE-lukujen kehittymistä tai shorttaamisen määrää suhteessa muuhun pörssiaktiviteettiin alalla. Molemmat näistä ovat sosiaalisen median osalta haastavia toteuttaa, koska listautuneita some-yhtiöitä ei käytännössä ole lainkaan. Näin ollen joidenkin mielestä esimerkiksi Facebookin ja Twitterin valuaatio on tällä hetkellä aivan liian korkea, mutta varmistusta tähän on hankala saada, koska tarkkoja taloudellisia tietoja yrityksestä ei ole saatavilla. Sitä paitsi edellä mainittujen metodien toimivuudesta ei ole vielä riittävästi todisteita, joten ne saattavat antaa täysin vääriä tuloksia. No, ovat ne sentään rationaalisempia tapoja miettiä asiaa kuin pelkkä ”musta tuntuu”-päätöksenteko (mikä ei siis takaa sitä, että rationaalisuus olisi tässä tapauksessa parempi). Näin TKK:lla opiskelevana pidän nimittäin siitä, että tuodaan jotain rationaalista pohjaa mukaan keskusteluun.

Summa summarum – ennen kuin itse menen väittämään sosiaalisen media kuplan olevan totta, odottaisin itse rauhassa esimerkiksi Facebookin listautumista. Tietenkin ellei mahdollinen kupla ehdi puhjeta ennen sitä.🙂

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , . Bookmark the permalink.

6 vastausta artikkeliin: Onko sosiaalinen media kuplassa?

  1. (Viime vuosien) sosiaalista mediaa ei ole minun nähdäkseni vielä otettu (erikseen) huomioon yritysten valuaatioissa. Kun pitkällä tähtäimellä pörssiyritysten P/B-luku on ollut keskimäärin vain vähän yli 1, se on nyt 3. Jonkinlaista immateriaalia pörssiarvoissa siis on, mutta se ei ole syntynyt sosiaalisen median vouhotusaikana.

    Pitäisin hyödyllisenä erottaa kuplan (taloudellinen termi) ”fadista” (ohimenevä muotivirtaus). Sosiaalinen media voi luonteensa puolesta minun mielestäni olla lähinnä jälkimmäinen. En usko, että näin olisi – uskon, että se on tullut jäädäkseen. Niin kuin puhetaidon, kirjoitustaidon, puhelimen ja sähköpostinkin keksiminen ovat pysyvästi muuttaneet kommunikaatiota, ilman, että perimmäiset periaatteet ovat muuttuneet miksikään.

    Mitä tulee Facebookin valuaatioon, otin meille sopivan esimerkin hopean valuaatiosta silloin, kun se oli kuplassa vuodenvaihteen 1980 tienoilla:

    1.2.78 hopean hinta ylittää ensimmäisen kerran 5,00 USD/oz
    1978 vuoden korkein 6,26
    28.8.79 hinta ylittää ensimmäisen kerran 10,00
    18.1.80 hinta nousee 49,45 USD/oz:iin. Hopea on kuplassa, hinta on viisinkertaistunut alle viidessä kuukaudessa.
    1980 kupla puhkeaa, hinta putoaa vain vähän päälle 10 USD/oz
    1982 vuoden pohjat ovat 4,90 USD/oz.

    Minusta tarkastelu osoittaa seuraavat asiat:
    – Kuplan tunnistaa siitä, että hinta nousee paljon ja nopeasti. Tyypillisesti tästä ollaan lisäksi innoissaan.
    – Kuplan puhkeamisen jälkeenkin valuaatiosta jää jäljelle kuplaa edeltävä osuus. Hopeaesimerkissä kaikki ennen 1978 ostaneet jäivät voitolle, vaikka verrattaisiin heikoimpiin 1980-luvun hetkiin. Kunnon turskaa pystyi tekemään vain, jos osti viimeisten kuukausien aikana ennen huippua.

  2. Jarmo Viikki sanoo:

    Osakekurssit heijastelevat yhtiön tulevia voittoja diskontattuna nykyhetkeen.

    Tällöin ei siis ole merkitystä niin paljoa, kuinka paljon yrityksellä on tuotannontekijöitä. Pikemminkin tulee tarkastella, kuinka tehokkaasti yrityksen eri prosessit hyödyntävät tuotannontekijät. Teknologia on kehittynyt sen verran, että sen hinta laskee (kirjanpidossa poistot), vaikka koneet ovat yhä tehokkaampia. Tällöin käy väistämättä niin, että yrityksen PB-luvut kasvavat.

  3. Teoria on laajalti hyväksytty, mutta ei minusta ota huomioon kilpailun vaikutusta. Jos laittamalla yhteen tuotannontekijöitä, joiden hinta on 1 miljoona, saa aikaan 3 miljoonan arvoisen tuotantosysteemin, miksi eivät markkinat sulje tätä aukkoa esimerkiksi bidaamalla tuotannontekijöiden hintoja ylös tai polkemalla yritysten valuaatiota realistisemmaksi?

    On huomattava, että puhumme *keskimääräisestä* P/B-luvusta. Yksittäisillä yrityksillä voi olla perustellusti jopa hyvin korkea luku (esim. Silverbankin P/B on nyt noin 20), mutta vastapainona pitäisi olla paljon alhaisen P/B:n yrityksiä. Muuten voi yrityksen perustamalla luoda arvoa tyhjästä. Näinhän ei voi olla.

  4. heimohanninen sanoo:

    Hyvää pohdintaa. Hupimielellä, jos peilaan ”omaan simppeliä kognitioteoriaani”, niin ihminen havainnoi asioita ja muodostaa niistä kuvan oman kokemuksen ja ymmärtämyksensä pohjalta (= potentiaalinen henkilökohtaisen odotuksen kupla). Esimerkiksi, ”olen cool/tärkeä/trendin harjalla/arvotettu saintuntija, kun sättää, blogaan, ja twittaa jne.”

    Sekä varsinkin SOME kontekstissa – yksilö keskustelee tuttaviensa kanssa ja muodostaa ryhmän avulla koetellumman kuvan (=potentiaalinen sosiaalinen ryhmämielikuvakupla).

    Laajemmat instituutiot ja liiketoimijat tuotteistavat innovaatioita ja pyrkivät maksimoimaan hyödyn (=potentiaalinen reaalinen eli rahassa mitattava kupla).

    Jos yksilön odotukset ja yleinen trendi (sosiaalinen ryhmän odotus) ovat suotuisat, niin relaalinen kuplatuote/palvelu uppoaa ihmisiin kuin lämmin veitsi voihin.

    Mutta kuvio siis on sama ihan järkevillekin palveluille ja tuotteille. Hyvä tuote vastaa tarpeisiin tai luo tarpeita (koska ihmiset luonnostaan ovat keräilijötä = nykykielellä elämyksellisiä shoppailijoita).

    Tämä juttu oli täysin epätieteellinen heitto, jonka motiivi oli varmaan jotain ylempänä kuvattua yksilön hyväksynnän hakua yhteisöltä…

  5. Jarmo Viikki sanoo:

    Tuotannontekijän hinnat eivät nouse sen vuoksi, että talous kasvaa (eli tuotannontekijät tulevat jatkuvasti tehokkaammiksi). Tämä näkyy esimerkiksi muistitikuissa. Ennen 20 eurolla sai 256 MB:n muistitikun ja nyt samalla rahalla saa varmaan jo gigan muistitikun, gsm-puhelimissa sama juttu.
    Investointeja ei kuitenkaan yleensä tehdä päivittäin, joten myyntiä saadakseen tuotannontekijöiden hintojen on laskettava.

  6. Paluuviite: Aloittava yrittäjä sosiaalisessa mediassa | Silverbankin blogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s