Miten hyvät liikeideat syntyvät, osa 4

Olet saanut työstettyä ideasi sille tasolle, että tiedät suurin piirtein, mitä tarvetta ja miten lopullinen innovaatiosi palvelee ja miten innovaation voisi käytännössä toteuttaa? Tässä vaiheessa suurin osa yrittäjistä alkaa kirjoittamaan liiketoimintasuunnitelmaansa esimerkiksi mahdollisia rahoittajia varten. Suunnittelulla on usein positiivinen vaikutus menestykseen, kunhan se pidetään riittävän tiiviinä ja yksinkertaisena. Miten sitten voi tietää, mikä on riittävän pitkä tai tarkka suunnitelma aloittavalle yrittäjälle kaikkiin tarkoituksiin? Eikö olisi hyvä tehdä mahdollisimman yksityiskohtainen suunnitelma, jos sitä joku sattuu joskus kysymään?

Sano ”ei” tarkoille suunnitelmille

Alkukesästä blogissammekin ahkerasti siteeratun Rework-kirjan mukaan pitkät ja tarkat suunnitelmat ovat ajanhukkaa, koska ne eivät toteudu oikeastaan koskaan. Lisäksi formaali suunnittelu saattaa vähentää joustavuutta yrityksen tiimin kulttuuritaustasta riippuen. Juuri joustavuus on erityisen tärkeää aloitteleville yrityksille, joissa päivittäiset muutokset liiketoimintaympäristössä voivat olla todella radikaaleja. Lisäksi tarkan suunnitelman tekoon käytetty aika saattaa joskus viedä loistavan tilaisuuden sivu suun, kun joku muu ehtiikin ratkaista saman ongelman ensin. Kunhan tiimin jokainen jäsen tietää suurin piirtein, mitä pitää tehdä ja milloin, sillä pärjää yllättävän pitkälle.

Ikävä kyllä suomalainen startup-kulttuuri painottaa aivan liikaa yksityiskohtaisten suunnitelmien tekoa. Esimerkiksi rahoittajat ja mahdolliset yhteistyökumppanit haluavat oikeastaan aina nähdä tarkan suunnitelman aloittavan yrityksen toiminnasta ja tulevaisuudesta. Tämä johtaa harmittavan usein siihen, että aloittavat yrittäjät käyttävät kymmeniä tunteja monisivuisten suunnitelmien kirjoittamiseen ja pilkkujen hiomiseen tietokoneidensa ääressä neljän seinän sisällä.

Väitän, että tämän suunnitelman kirjoittamiseen käytetyn ajan pystyy käyttämään paljon tehokkaammin esimerkiksi olemalla kentällä ja luomalla kysyntää omalle innovaatiolleen. Miettikää itse, kumpi teistä on loppujen lopuksi rahoitusneuvotteluissa vakuuttavampi: se, joka on 40-sivuisen raportin liitteeksi kirjannut Excel-mallin antamat tarkat liikevaihdon kasvuennusteet omien hatusta vedettyjen oletustensa mukaan, vai se, jolla on paperilla vain lyhyt A4-kuvaus yrityksensä toiminnasta, mutta joka on keskustellut useiden asiakkaiden kanssa, jolla on jo useita tilauksia innovaatioonsa, ja joka tarvitsisi enää vain pääomaa raaka-aineiden ja työvälineiden/-tilojen hankkimista varten. :)

This entry was posted in Uncategorized and tagged . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s