Miten hyvät liikeideat syntyvät, osa 3

Olet kehittänyt suuren kasan toinen toistaan parempia ja erikoisempia ideoita, mutta miten pystyt tehokkaasti valitsemaan näistä kaikista toimivimmat ja kehittää ideoita eteenpäin kunnolliseksi konseptiksi? Tähän on olemassa monia hyviä keinoja kuten vaikkapa markkinatutkimuksen teettäminen, mutta mielestäni yksi helpoimmista ja kustannustehokkaimmista ratkaisuista on rough prototyping.

Rough prototyping ja sen hyödyt innovaatioprosessissa

Rough prototyping on metodi, jossa käytetään tilassa juuri sillä hetkellä olevia materiaaleja quick-and-dirty prototyyppien luomiseen. Näitä prototyyppejä käytetään stimuloimaan ajatusprosesseja ja niiden avulla tiimi pystyy identifioimaan asioita, joita kaikki ehdottomasti haluavat sisällyttää lopulliseen konseptiinsa. Se myös varmistaa, että kaikki tiimin jäsenet ovat samalla aallonpituudella siitä, mitä jokin idean osa-alue oikeasti tarkoittaa käytännössä. Perinpohjaisena ajatuksena on kokeilla käytännössä sitä, onko ideasta asiakkaalle jotain oikeaa käytännön hyötyä vai ei ja millaista saatava hyöty mahdollisesti on. Maailmalla monet menestyneet tuotekehitysyritykset ovat käyttäneet rough prototyping -metodia menestyskonseptiensa kehittämiseen. Esimerkkinä mainittakoon IDEO, jonka BusinessWeek on rankannut maailman 25 innovatiivisimman yrityksen joukkoon. Lisäksi IDEO konsultoi kaikkia muita top 25 -listalla olevia yrityksiä innovaatioiden kehittämisessä.🙂

Palveluiden ja fyysisten innovaatioiden prototyyppien rakentaminen eroaa joissain määrin toisistaan. Palveluiden aineettomuuden vuoksi palvelutilanteen prototyyppejä saattaa olla suhteellisen vaikea tehdä fyysisistä tavaroista, jolloin esimerkiksi tilannekuvat ja -näytelmät tai post-it lapuista rakennetut prosessijonot ovat mainioita apuvälineitä. Fyysisillä tuotteita nopean visuaalisen prototyypin rakentaminen esimerkiksi pahvilaatikoista on helppoa ja vaivatonta. Pointtina ei ole siis esimerkiksi huipputeknologiaan pohjautuvassa tuotteessa alkaa rakentaa täysin toimivaa prototyyppiä, vaan saada käsitys siitä, millaiselta lopputuotteen käyttötilanne asiakkaalta mahdollisesti tuntuu ja miltä tuote voisi ehkä näyttää.

Suomalainen innovaatiokulttuuri keskittyy liikaa siihen, että konseptin tulee olla täydellisesti hiottu ennen kuin siitä aletaan tehdä prototyyppejä. Mielestäni tärkeämpää on kokeilla konseptien osa-alueiden toimivuutta helpoin prototyypein ja sitä kautta oppia uutta ja tarvittaessa muuttaa innovaation suuntaa nopeasti. Aloittavan yrityksen on turhaa satsata panoksiaan täysin toimivaan prototyyppiin, koska innovaatioprosessissa on saattanut olla jokin suuri vääristymä, joka huomataan vasta prototyypin valmistuessa. Sama tosin pätee mielestäni isompiinkin yrityksiin.🙂

P.S. Jos prototyyppien rakentaminen ei ole rahasta kiinni, voi myös kokeilla rapid prototypingia innovaatioprosessin katalyyttina.

This entry was posted in Uncategorized and tagged , . Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Miten hyvät liikeideat syntyvät, osa 3

  1. Tuotekehittelystä tuttuja kikkoja on minun mielestäni mahdollista hyödyntää myös ”uuden palvelutuotteen” luonnissa. ”Auringon alla ei ole mitään uutta” kuitenkaan.

    Esimerkiksi oletteko ajatelleet, miksi elintarvikkeista on nykyään mielipuolisen paljon erilaisia vaihtoehtoja pienissäkin kaupoissa? Taistelu markkinaosuuksista on julmaa. Markkinatutkimuksen tekeminen siitä, haluavatko ihmiset vispipuuronmakuista jugurttia on turhaa: uuden ruokatuotteen elinkaari on joka tapauksessa muutamia kuukausia. Paljon parempi on tehdä tuote ja koettaa myydä sitä. Vaikka vain 1/10 jugurtin ostajista ostaisi sitä ja heistä 1/10 ostaisi toisenkin purkin, markkinaosuutta on silti otettu pois kilpailijoilta. Jugurtit esitellään nykyään suoraan ”vuodenaikamakuina”, että epäonnistuneimmat tuotokset eivät tahraisi firman mainetta. (Toisaalta kukapa voisi uskoa, että pohjoismaissa ammoniumkloridijauheen myyminen sisäiseen käyttöön olisi kannattavaa.)

    Palveluyrityksillä on pääsääntöisesti kokeilematta edellä kuvattu tuotekehitys. Jos toimialan muut tekijät ovat linjassa, tätä kautta on hankittavissa merkittävä kilpailuetu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s