Miten hyvät liikeideat syntyvät, osa 1

Millaisia ovat kasvuyritysten liikeideat? Kuten kaikki varmaan tietävät, menestyksekkäimmät liikeideat ovat lähes aina sellaisia, jotka tuovat markkinoille täysin uuden näkökulman ongelmanratkaisuun. Mainittakoon esimerkkinä vaikka Netflix, joka mullisti Pohjois-Amerikan vuokravideomarkkinat postittamalla vuokra-DVD:t suoraan asiakkaalleen ja jatkaa edelleen menestystarinaansa olemalla myös Internet-pohjaisen elokuvavuokrauksen eräs pioneereista. Samaan aikaan entinen markkinaykkönen ja vuokravideobisneksen henkinen isä Blockbuster jätti eilen markkinoiden jo pitkään odottaman konkurssihakemuksen. Oliko Netflixillä vain onnea pelissä ja pystyykö itse lainkaan vaikuttamaan liikeideansa menestykseen? Väitän, että kyllä pystyy.

Keskity arkielämän ongelmakohtiin

Innovatiiviset liikeideat syntyvät pääosin silloin, kun ihmiset keksivät arkipäiväisessä elämässään uusia tapoja saavuttaa halutut tavoitteet tai ratkaista ongelmat. Esimerkiksi Dysonin perustaja Sir James Dyson sai idean nyt jo ikoniksi muodostuneeseen pölynimuridesigniin siitä, kun markkinoiden paraskin pölynimuri menetti tehoaan pölypussin täyttyessä. Mullistavan imuriteknologiansa lanseerauksen jälkeen Dyson on mm. kehittänyt markkinoiden hygieenisimmän käsienkuivauslaitteen julkisiin pesutiloihin. Maailmalla Dyson AirBlade on jo saavuttanut laajaa kiinnostusta ja täällä Suomessa ainakin Tennispalatsissa (vai olikohan se Kinopalatsissa?) WC:t on varustettu nykyään AirBladeilla.

Innovatiivisen ja toimivan idean ei tarvitse myöskään luoda/hyödyntää/olla markkinoiden siisteintä ja kuuminta teknologiaa. Esimerkkinä mainittakoon pahvinen ja ympäristöystävällinen The Green Box -pizzalaatikko, josta saa helposti tehtyä neljä kertakäyttöastiaa ja vielä pienen säilytyslaatikon syömättömälle pizzalle. Kuka ihme haluaisi enää käyttää traditionaalista pizzalaatikkoa? Noh, Suomessa kyseinen innovaatio ei ole vielä markkinoilla, mutta jos näin olisi, uskoisin markkinoiden nopeasti ottavan tämän käyttöönsä. 🙂

Onko arjen rutiineissa siis jotain, mikä mielestäsi kaipaisi toisenlaisen tai virtaviivaisemman ratkaisun, mikä nyt on tarjolla? Juuri tällaisia ongelmakohtia on helppo lähteä oman tiimin kanssa ratkaisemaan, koska ongelman luonteen tiedostaminen on jo suuri osa ratkaisun löytämistä.

This entry was posted in Uncategorized and tagged , . Bookmark the permalink.

4 vastausta artikkeliin: Miten hyvät liikeideat syntyvät, osa 1

  1. Sormet jo syyhysivät kirjoittamaan, mutta otit asian esille tokavikassa kappaleessa. Minua nimittäin ärsyttää ”innovaatioista” ja ”innovaatiopolitiikasta” puhuttaessa se, että innovaatioiden kuvitellaan olevan jotain sellaista, jota ei synny ilman:
    * Tekes-tukiaisia
    * yliopistokoulutusta
    * huipputeknologiaa.

    Parhaat innovaatiot syntyvät juuri siitä, kun ihminen keksii uuden tavan ratkaista häntä itseään riivaava ongelma.

    Mainitsit jo hyviä esimerkkejä. Listalle voisi lisätä suomalaisen peliteollisuuden. Kun Tekes-rahaa ei heru, on pakko tehdä myyviä pelejä :D.

  2. Vesa, niinpä. Oi kun siellä ministeriössä olisi käytössä sellainen järki, jonka avulla voitaisiin todeta, kumpi hyödyttää enemmän:
    – Elinkeinorakenteen vinouttaminen teknologia- ja vientiriippuvaisella tukiviidakolla, vai
    – Yhteisöveron poistaminen kokonaan (26%->0%)

    Valtio keräsi yhteisöverolla vain 2,1 miljardia euroa v.2009, eli kysymys on kaikkea muuta kuin retorinen:
    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2009/lta2_2009.html

    Kaiken tyyppisillä yrityksillä on oikeus toimia ja luoda työpaikkoja ja hyvinvointia. Tukiviidakon sijaan firmoilta pitäisi poistaa rajoitukset oman pääoman luonteisten sijoitusten hankinnassa. Jos ei rahaa saa markkinoilta, ei niille pidä antaa veronmaksajienkaan rahaa!

  3. Jouni Osmala sanoo:

    Vesa: Max Paynen engine tehtiin tekes rahalla. Eikä ole ollut ainut peliteollisuuden saama tuki.

    http://www.tekes.fi/fi/community/Uutiset/404/Uutinen/1325?name=Suomen%20peliala%20sai%20uuden%20strategian

  4. Jouni Osmala sanoo:

    Yhteisövero on suurimmillaan nykyisellä prosentilla tuottanut yli 7 miljardia euroa.
    Kyseessä on vahvasti suhdanne riippuvainen vero. Ja luultavasti se vero jonka varaan lasketaan nykyisen alijäämän paikkaamisessa kun talouskääntyy kasvuun.
    Vaikka kannatankin valtion yksinkertaistamista, yhteisöverosta täysin luopuminen ei ole fiksua, ainakaan ennen kuin valtio on maksanut suurimman osan lainoistaan pois.
    Lähinnä tähän on varsin itsekäs syy. Riittävästi ulkomaista omistusta ja tämä on tapa verottaa ulkomaille meneviä voittoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s