Millainen on mielekäs vero?

Verotus herättää monenlaisia tunteita. Pitääkö julkisen sektorin olla suuri, jolloin tarvitaan runsasta verotusta, vai pieni, jolloin pärjätään vähemmällä? Pitääkö verottaa työntekoa, omistamista, kulutusta vai jotain muuta?

Edellisistä aiheista on kirjoitettu verkkoon paljon. Keskityn tässä mielekkään verotuksen teknisiin vaatimuksiin. Hienoinkin poliittinen päämäärä vesittyy, jos kukaan ei maksa veroa, vero lamauttaa kansantaloutta tai itse veronkierrosta tulee oma toimiala. Mielestäni ”teknisesti mielekäs” vero

  • on yksinkertainen. Tällöin verovelvollisuus on helppo tiedostaa ja erilaisten porsaanreikien keksiminen on vaikeaa ja niitä tukkivien sekavien lakipykälien väsääminen on tarpeetonta. Polttoainevero on esimerkki yksinkertaisesta verosta.
  • ei vähennä taloudellista toimeliaisuutta. Esimerkiksi palkkatulojen progressiivinen verotus vähentää ylitöiden tekemisen mielekkyyttä. Korkea yritysverotus vähentää halua ryhtyä yrittäjäksi. Näin kansantalouden taloudellinen hyvinvointi laskee.
  • on valvottavissa. Esimerkiksi kiinteistöjä on helppo verottaa, koska niitä on hankala kätkeä mihinkään. Päinvastaisen esimerkin muodostaa tv-lupamaksu (vaikkei se virallisesti olekaan ”vero”) – ihmisten kotona olevien vimpaimien valvonta onnistuu vain totalitaarisessa yhteiskunnassa.

Toinen temppu toteuttaa valvottavuus on tehdä veroista kytkypaketteja ja sälyttää ilmoitusvelvollisuus kahdelle tai useammalle osapuolelle. Esimerkiksi palkkatulojen verotuksessa ilmoitusvelvollisia ovat sekä työntekijä että työnantaja. Vedättäminen onnistuisi vain yhdessä sopien, mikä myös lisää kiinnijäämisen riskiä, varsinkin jos osapuolien välille tulee riitaa.

Erittäin nokkela esimerkki verojen kytkyttämisestä on arvopaperikaupan varainsiirtovero. Kun ei-pörssinoteerattuja osakkeita myy toiselle, tulee lain mukaan ostajan maksaa 1,6 % varainsiirtovero kauppasummasta. Tämän valvonta on ulkoistettu osakeyhtiölle: osake- ja osakasluettelon pitäjän on omistusoikeuden siirtymismerkintää tehdessään varmistettava, että varainsiirtovero on maksettu. Miksi ihmeessä tuollainen pikkusiivu arvopaperin siirtymisestä sitten tulee maksaa verottajalle? No tietenkin siksi, että näiden tietojen perusteella verottaja voi valvoa, että arvopaperin myyjä muistaa ilmoittaa luovutusvoittonsa (= on ostanut arvopaperin ja myynyt sen kalliimmalla) verottajalle.

–Vesa Linja-aho

This entry was posted in Uncategorized and tagged , . Bookmark the permalink.

13 vastausta artikkeliin: Millainen on mielekäs vero?

  1. Harri Haanpää sanoo:

    Kelpo pointteja, mutta kakkoskohtaa kommentoisin.

    Esimerkiksi tilanteessa, jossa järven rannalla oleva tehdas tuottaa hilavitkuttimia, mutta pilaa ympäristöä laskemalla kaikenlaisia myrkkyjä järveen, puhtaat taloudelliset mekanismit eivät ota huomioon ympäristön tilan heikentymisestä aiheutuvia ulkoisvaikutuksia. Tällöin voidaan 1) säätää erilaisia normeja sille, kuinka paljon myrkkyjä vesistöön saa laskea ja/tai 2) säätää verotuksen avulla taksa, johon myrkkyjä saa laskea.

    Jos myrkyn laskemista vesistöön verotetaan tällä tavoin, tämä saattaa aiheuttaa tehtaalle lisäkustannuksia, kun sen on pyrittävä pienempiin päästöihin, ja siten lyhyellä aikavälillä aiheuttaa taloudellisen toimeliaisuuden vähenemistä. Pitkällä aikavälillä tämä pikemminkin turvaa taloudellisen toimeliaisuuden edellytykset, kun järvi säilyy.

  2. Hyviä pointteja. Olen samaa mieltä siitä, että ympäristön pilaamista tulee verottaa, mutta pidän sitä enemmän poliittisena asiana kuin teknisenä, siksi en käsitellyt sitä listalla.

    Esimerkiksi polttoainevero on paitsi yksinkertainen, valvottavissa eikä juurikaan vähennä taloudellista toimeliaisuutta, myös järkevä ympäristösyistä.

    Kaikki verot laskevat taloudellista toimeliaisuutta, osa vähän (kiinteistövero) ja osa paljon (tuloverot). Polttoaineen verotus pakottaa optimoimaan polttoaineen kulutusta.

  3. Jarmo Viikki sanoo:

    Hei,

    Liberaalina kansantaloustieteilijänä tietenkin toivon minimaalisia veroja.
    Kuitenkin, mikäli halutaan löytää perusteltuja veroja, tulee verottaa julkisen sektorin tarjoamien julkishyödykkeiden käytöstä (esimerkiksi tietullit). Tällöin tieverkoston ylläpidosta maksavat ne, jotka sitä käyttävät.

  4. Jouni Osmala sanoo:

    Mielekkäin uudistus olisi tasaveron ja kansalaispalkan yhdistelmä lisättynä kunnallisesta tuloverosta luopumiseen ja kuntien rahoittaminen valtionverotuksesta.
    Työnantajan maksujen siirtäminen työntekijän palkkapuolelle, ja vastaavan suuruinen lakiin määrätty nimellispalkankorotus.
    Miksi näin?

    Jotta päästäisiin tilanteeseen jossa työnantajan tarvitsisi sen ennakonpidätyksen hoitaakseen saada työntekijältä sotu. Ja pistää maksuun vero omalta tilitään valtion tilille summalla joka on vakioprosentti sovitusta nimellispalkasta ja jossa viestikentässä työntekijän sotu.
    Proseduuri on riittävän yksinertainen että kuka vaan selviää siitä minuuteissa.
    Valtio identifioi työnantajan sen pankkitilin mukaan ja työntekijän viestikentässä olevan sotu:n mukaan mahdollisia tarkistuksia varten.

    Hankkiuduttaisiin eroon opintotukien käsittelyistä, toimeentulotuesta ilman erityisiä tarve harkintoja. Ja peruspäivärahankäsittelystä. Ja aikamonesta verohallinnon työstä.
    Ja tällä tavalla julkisenvallan osuus työvoimasta pienenisi.

    Tällä on mahdollisuus mennä läpi, koska kyseessä on yhdistelmä asioista joita oikeisto haluaa ja joita vasemmisto haluaa, ja luultavasti ainut tapa jolla tähän maahan saadaan tasavero.

    Verotusprogression alimmat pykälät hoituu sillä että kansalaispalkan saa kaikki. Ja tämä on olennaista koska enemmistö on verotusprogression kannalla.

    Tässä yhdistämisessä itse kannattaisin opintotuen suuruista kansalaispalkkaa ja vasemmisto jotain järkyttävän suurta. Ja realistisesti päädyttäisiin summiin joita sossu maksaa asiakkailleen mikä on edellämainittujen välissä oleva luku.

  5. Jouni Osmala sanoo:

    Tietullit on esimerkkinä turhasta valtion kasvattamisesta, ainakin näin vähäväkisessä maassa.
    Kyseessä olisi valtiontyön joka rahoitetaan verorahoilla lisääminen, jotta verot saataisiin kohdistettua mahdollisimman oikeudenmukaisesti käytön suhteen.
    Käytännössä polttoainevero hoitaa hyvin lähelle saman asiaa kuin tietullit, sillä lisäyksellä että sen kerääminen on yksinkertaisempaa.

  6. Jarmo Viikki sanoo:

    Ilmeisesti Jouni Osmala itse tykkää käyttää autoja paljon.🙂

    Tietullit ovat oikeudenmukaisia, tällöinhän tieverkon ylläpidon kustannukset kohdistuvat vain ja ainoastaan sen käyttäjiin. Tilannehan olisi vastaava, mikäli tieverkkomme olisi yksityistetty.

  7. Jouni Osmala sanoo:

    Jarmo itse en pidä autoa ja pyöräilen😉
    Kuten jo kirjoitin, autot ovat primäärinen polttoaineen käyttäjä. Valtiossa on vähempi ylläpidettäviä järjestelmiä jos tieverkko rahoitetaan keräämällä veroja polttoaineesta joka on tarkempi mittapuu kuin vakiomaksu per auto, koska massiivisempi ajoneuvo kuluttaa enempi tietä ja polttoainetta, ja ennenkaikkea on yksinkertaisempi.

    Yksinkertaisuudessaan tilanne on tämä
    Jos asian jonkin asian toteuttamiseen menee A rahaa ja toisen asian toteuttamiseen menee B rahaa, ja rahankeruusta aiheutuu kustannukset a ja b. Jos A:n käyttö korreloi riittävän vahvasti B:n käytön kanssa voidaan valita a:sta ja b:stä pienempi ja kerätä sillä menetelmällä summa A+B+(min(a,b)).

    Tosin autoilun kanssa on A+B+(min(a,b))+C missä C on poliittisestä päätetty autoilun haittavero jossa verotetaan ympäristöhaittojen perusteella, meluhaitat, päästöt yms, kustannukset.

    Huom. Polttoaineen Maatalous käytölle on omajärjestelmä jota valvotaan jo valmiiksi, mihinkä tämä polttoaine veron korotus ei vaikuta.

  8. Sami Liedes sanoo:

    Tasaverossa on se ongelma, että raha, kuten valta (ne ovat aika vahvasti kytköksissä toisiinsa), tuppaavat kasaantumaan. Raha virtaa sinne, missä sitä jo on. Tämä on epätoivottavaa – yhteiskunnan tulee pyrkiä maksimoimaan hyvinvointia tasaisesti, ei vain rikkaimmille tai poliittiselle eliitille.

  9. Jarmo Viikki sanoo:

    Jouni,

    Kiitos kommentistasi.
    Ymmärrän pointtisi polttoaineverossa, mutta se ei edelleenkään kohdistu riittävän oikeudenmukaisesti. Polttoaineveroahan maksaa jokainen, joka ostaa bensa-asemalta naftaa – käytti sitä sitten tieverkon rasitukseen tai kesämökkisähkögeneraattorin pyörittämiseen.
    Tietulli puolestaan kohdistuu suoraan tien käyttöön. Mainitsemasi ongelma eri kokoisten autojen erisuuruisesta rasituksesta on näennäinen ja helposti korjattavissa siten, että tietulli ei perustu pelkästään kertamaksuun, vaan esimerkiksi auton pituuteen/painoon tai muuhun mitattavaan suureeseen.
    Tietulliratkaisu itsessään on tehokas ympäristöhaittojen torjuja, koska ihmiset ajattelisivat kaksinkertaisesti, ennen kuin lähtisivät ajamaan autolla.
    Suora vero on tehokkaampi, kuin epäsuora vero.

  10. Jouni Osmala sanoo:

    Sami:
    Tasavero ja kansalaispalkka yhdistelmänä, oli idea.
    Oikeasti rikkaathan saa nimenomaan pääomatuloja joihin progressio ei vaikuta. Ja nimenomaan kansalaispalkan yhdistäminen tasaveroon tarkoittaisi käytännössä nykytilanteeseen sitä eroa että aidosti pienipalkkaiset eivät maksaisi tuloveroa vaikka heidän tuloistaan nimellisesti menisikin vero.
    Nimenomaan yhdistämällä nämä saadaan aikalähelle nykytilannetta vastaava rahansiirtyminen valtion ja yksilön välillä.
    Mutta moninverroin yksinkertaisemmin toteutettuna josta saadut säästöt vaikuttavat sitten siinä verokuormassa.

  11. Jouni Osmala sanoo:

    Jarmo: tietullijärjestelmien ylläpito maksaisi jotain 1/3 siitä saatavan tulon verran.

    Mutta ehkä tässä on perustavaa laatua oleva mielipide ero myös mukana. Oma mielipiteeni on että valtion toimintaa pitäisi pyrkiä yksinkertaistamaan, ja karsia siten turhia toimenpiteitä yksilöiden ja valtion välillä.
    Yksinkertaistuksista saaduista säästöistä seuraisi suoraan se että kokonaisverokuorma yksilöiltä putoaisi vaikka sitä ei kohdistettaisikaan tarkalleen niihin asioihin mitä valtio tuottaisi joita yksilö käyttää.
    Lisäksi yksinkertaistuksista seuraisi myös se että yksilön tarvitsee käyttää vähemmän aikaa valtion byrokratian kanssa, missä yksilöt säästäisivät aikaa käyttääkseen johonkin hyödyllisempään ja mukavampaan.

    Tämä päämäärä on ristiriidassa sen kanssa että valtion tulisi jotenkin kohdistaa verotuksensa tarkemmin sen mukaan ketkä käyttää mitäkin valtion palveluita, vähän kuin kaikki valtion palvelut olisi erikseen tarjottavia kuin yksityis yrityksiltä ostaisi vastaavan.

    Itse siis kannatan valtion toiminnan yksinkertaistamista jolla byrokratia ja paperin pyörittäminen vähenee saadaan enempi ihmisiä markkinatalouteen. Ja minimoimaan valtion markkinataloudelle aiheuttaman työkulun.
    Valtio on aina jonkin sortin pakettiratkaisu ja tämän pakettiratkaisun pienentäminen on fiksuinta kuitenkin hoitaa yksinkertaistamalla sitä sen sijaan kuin että kasvatettaisiin sitä tuomalla uusia yksiköitä keräämään ihmisiltä rahaa nimenomaat tiettyjen toisten yksiköiden käyttöön.

    Nimenomaan tätä kautta päästään lähemmäksi liberaalien päämääriä kuin sillä että valtion yksiköt alkaisivat käyttäytyä enemmän kuin kukin olisi erillinen yritys jolla olisi palkkajohtaja jota ei kiinnosta oikeasti asiat riittävästi.

    Vähennetään valtion ja yksilön välistä paperityötä, ja tarvittavien transaktioiden määrää. Tämä on tavoite jossa kaikki lopppujen lopuksi voittavat, vaikka yksittäistapauksissa näyttäisi että muut joutuisivat kantamaan jonkun joukon yhteiskunnalle aiheuttamia kuluja. Yksinkertaisuksilla päästäisiin lopulta siihen että valtionosuus työvoimasta kutistuisi jolloin valtion aiheuttamat kulut jakautuisi useamman tuottavan henkilön kesken, ja tämä kokonaiskulu olisi pienempi ja ihmisten tarvitsisi vähemmän käyttää aikaa valtion kanssa säätämiseen.

  12. Jukka Sipilä sanoo:

    Verotaso on syytä pitää kohtuullisena. Nyt Suomessa veroaste on aivan liian korkea. Tämä johtaa esim siihen, että keskituloinen perhe on vaikeuksissa asuntolainojen kanssa. Ilman jonkinlaista pesämunaa oamkotitalon hankkiminen on pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa lähes mahdotonta. Taustalla on siis yhtenä tekijänä korkea alv, jonka joudut maksamaan tavaroista ja palveluista.

    Yhteiskunta on tunkeutunut perheen tontille monessa asiassa. Päiväkotipaikka maksaa yhteiskunnalle vähintään 10 000€ vuodessa vanhempien maksun lisäksi! Suurimmassa osissa kuntia yli 12 000€/vuosi. Lisäksi kiinteistöissä on kiinni valtava pääoma.

    Nykyinen yhteiskunta ei kasvata vastuuseen. Kitisevä teini saa kunnan asunnon, kun tarpeeksi valittaa vanhemmistaan ja yhteiskunta maksaa kulut. Runsas vuosi sitten KELA:n lehdessä oli iso juttu varusmiehestä, jonka viimeisillään raskaana olevalle tyttöystävälle järjestettiin yhteiskunnan maksma asunto varuskunnan läheltä poikaystävän palveluksen ajaksi. Kaunis juttu, mutta meneekö paapomisen puolelle. Olisko pikkuisen ykslöilläkin vara ottaa vastuuta elämästään?

    Jossakin vaiheessa ylivelkaantunut yhteiskunta joutuu sanomaan suurille vaatimuksille ei. Paras tapa olisi kuitenkin meidän kansalaisten omatoiminen ryhtiliike ja myös poliittinen vaatimus pistää paapomiselle jokin raja.

  13. Joni Kröger sanoo:

    New Hampshire on mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen osavaltio Yhdysvalloissa. Verotuksen, työttömyyden, lakien ja rikollisuuden osalta ainakin luvut ovat Yhdysvaltojen parhaimpia. Löytyy paljon muitakin esimerkkejä, mistä voisi aloittaa keskusteluja täällä Suomessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s