Miten suomalainen koulutusjärjestelmä kasvattaa yrittäjyyteen?

Suomalaista koulutusjärjestelmää on joskus kritisoitu joskus siitä, että se ei kannusta koululaisia ja opiskelijoita riittävästi yrittäjyyteen. Suomelle yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys on kuitenkin elintärkeä voimavara, jolla esimerkiksi voidaan osittain vastata ikääntyvän väestön aiheuttamiin kansantaloudellisiin ongelmiin. Miten sitten yrittäjyyden kipinöitä synnytetään eri koulutusasteilla, vai kannustetaanko yrittäjyyteen lainkaan?

Opetusministeriön linjauksella perusopetuksen tärkeimpänä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua sekä ihmisenä että yhteiskunnan jäsenenä samalla opettaen tarpeellisia tietoja ja taitoja, ja väittäisin yrittäjyyden olevan tällainen osa-alue. Kuitenkin opetussuunnitelmaa tarkastelemalla huomaa, että perusopetuksen painotukset ovat yrittäjyyden kannalta epäkäytännölliset. Käytännössä taloudellista näkemystä ja tietoa taloushistoriasta kasvatetaan vasta 5. luokalta lähtien historian ja yhteiskuntaopin tunneilla, mutta pääpaino on muissa yhteiskunnan osa-alueissa ja historiassa. Valinnaisista aineistakaan ei ole kovin paljon iloa – muistan esimerkiksi itse yläasteella ottaneeksi valinnaiseksi aineeksi ”kaupalliset aineet”, joka kesti vain yhden periodin ja käteen taisi jäädä vain hatara kuva kysyntä-tarjonta graafista. Käytännössä siis perusasteen jälkeen harva oppilas tietää edes jotain yrittäjyydestä.

Lukiossa ja ammattikoulussa yrittäjyyttä painotetaan jo selkeästi peruskoulua enemmän. Lukiokoulutuksen linjauksessaan Opetusministeriö asettaa yrittäjyyden erääksi tärkeimmistä aihekokonaisuuksista. Opetussuunnitelmaa tarkastelemalla huomaa, että kurssitarjonta kattaa jonkin verran kursseja, jotka auttavat herättämään kiinnostusta yrittäjyyteen, ja valinnaisissa aineissa pystyy lukiosta riippuen osallistumaan esimerkiksi Nuori Yrittäjyys -ohjelmaan ja oppia käytännön taitoja yrittäjänä olemisesta. Ihmettelen silti, miksei lukiossa silti voitaisi järjestää vaikka yhtä pakollista kansantalouden peruskurssia, kun pakollisten kurssien kirjo on muutenkin niin laaja ja käsittää esimerkiksi filosofiaa?

Ammattikoulussa yrittäjyys on selkeästi enemmän läsnä kuin teoreettisemmalla lukiokoulutuksella. Opetusministeriön mukaan ammattikouluopiskelijat pääsevät esimerkiksi yhä lisääntyvissä määrin suorittamaan käytännön opintojaan työharjoittelussa. Ainakin pienemmissä yrityksissä suoritettavat harjoittelut päästävät opiskelijat näkemään, millaista yrittäjän arki käytännössä on. Väittäisin myös, että käytännön kokemukseen pohjautuva koulutus ja suoraan ammattiin valmistuminen kannustaa opiskelijoita selvittämään, mitä vaihtoehtoja heillä on työelämään astumiseen. Ammattikoulussa ongelmana lienee ainakin se, että taloudellinen teoria, taloushistoria ja maailmantalouden yleiskuva jää usein oppimatta, ellei näitä itse aktiivisesti opettele.

Korkeakoulu- ja AMK-asteella on viime vuosien aikana voinut huomata sekä opiskelijoiden että tiedeyhteisöiden kohonneen kiinnostuksen yrittäjyyttä kohtaan. Helsingin yliopistolla, Hankenilla, Aalto-yliopistolla ja monissa muissa koulutuslaitoksissa opiskelijavetoiset ja tiedeyhteisöjen tukemat yrittäjyyshenkiset yhteisöt ovat saavuttaneet yhä kasvavaa suosiota opiskelijoiden keskuudessa. Maailmalla tällaisia on perustettu aiemmin esimerkiksi Stanfordin ja MIT:n yliopistoihin, joiden ympärille on vuosien aikana kasvanut vahvoja alumni-verkostoja ja VC-toimintaa. Lisäksi korkea-asteen kurssitarjonta on omien kokemuksieni ja kuulemani perusteella laajentunut kattamaan yhä enemmän yrittäjyyteen valmentavia kursseja ja lisäksi alasta tehdään nykyään aiempaa enemmän akateemista tutkimusta myös Suomessa.

Suunta on ehdottomasti oikea ja leviää toivottavasti myös alempiin koulutusasteisiin, jotta koululaiset ymmärtävät jo aiemmassa vaiheessa yrittäjyyden olevan vakavasti otettava uramahdollisuus ainakin joillekin heistä. Ehkä täällä Suomessakin voi joskus vuosien päästä ihastella Silicon Valley -tyyppistä yrittäjyyden kehtoa, tai ainakin minä toivon niin.🙂

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Miten suomalainen koulutusjärjestelmä kasvattaa yrittäjyyteen?

  1. Asia, josta voisi lähteä liikkeelle kaupallisissa aineissa yläkoulussa, voisi olla kysymys:

    ”Miksi siivouspalvelu maksaa 30 eur/h, vaikka siivoojan tuntipalkka on 10 €/h.”

    Sitten käytäisiin läpi, miten raha liikkuu firmassa ja sen ulkopuolella. Ja miten kilpailun lisääntyminen, tekniikan kehittyminen tai verotus vaikuttaisivat noihin summiin. Siitä saisi melko hyvän käsityksen taloudesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s