Hopean kurssikehitys

Minun on itse asiassa aika vaikeaa puhua hopean kurssikehityksestä. Syynä on se, että asia on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Yllä oleva käppyrä osoittaa ilmeisimmän tason. Siinä on kaksi hintaa:

Ohuella viivalla (hinta/oz) Lontoon metallipörssin yhden pörssierän (noin 5000oz myyjän valinnan mukaan) nk. spot-toimitukselle ilman (muutaman prosentin suuruisia) kuluja.

Paksulla viivalla (hinta/AGD) Hopea.fi:n noteerauspalvelun asiakkaan valinnan suuruiselle (noin 10-500AGD) erälle spot-toimitukselle ilman (muutaman prosentin suuruisia) kuluja.

Viivoja voisi piirtää useitakin, mutta olemme rajoittuneet niihin nk. pörssityyppisiin palveluihin, joissa myyjällä ja ostajalla on lähtökohtaisesti sama hinta, ja palvelun ylläpitäjän kulut ovat rajoitetut. Tällaisia palveluita, joissa hinta muodostuu itsenäisesti, ei ole maailmassa liikaa. Liberty Silver on yksi tällainen. Silverbank tulee myös olemaan tällainen.

Yleinen luulo on, että hinnan määräytyessä vapaasti, asiakkailla ei ole taetta siitä, että hinta on ”oikea”. Asia on täsmälleen päinvastoin – vapaa hinnanmuodostus tarkoittaa, että kukaan ei voi manipuloida toisia ostamaan liian kalliilla tai myymään liian halvalla. Jos yrittää myydä suuria määriä, hinta laskee. Vastaavasti nurkanvaltausyrityksessä hinta nousee. Palvelu jää kyllä voitolle siitä, että muut panikoivat, mutta tämän voiton jakoon voi osallistua kuka tahansa, joka uskaltaa toimia päinvastoin kuin markkinat. Ei siis mitään uutta pörssiin verrattuna.

Takaisin hopean hinnanmääritykseen: Käyristä näkee, että näiden kahden noteeratun hopealaadun hinta ei aina ole kehittynyt samaan tahtiin. Välillä fyysinen AGD-hopea on huomattavasti ”paperia” arvostetumpaa, mutta esimerkiksi tällä hetkellä fyysisen hopean käyrä on pudonnut toista alemmaksi. Toinen hinta ei ole toista oikeampi, koska tuotteet ovat eri. Ostajan pitää päättää, kumpaa haluaa.

Muistan elävästi ajan, kun paperihopean hinta laski päivä päivältä mutta fyysistä ei saanut mistään (2008 talouskriisi). Kaikki halusivat ostaa fyysistä, mutta kukaan ei halunnut myydä. Silloin AGD-sijoitushopean omistaminen olisi tuonut mielenrauhaa itse kullekin sijoittajalle, koska se oli ainoa sijoituskohde (pois lukien shorttaukseen perustuvat kyhäelmät), jonka hinta nousi likviditeetticrunchissa. Jopa paperikulta ja fyysinen kulta laskivat.

Jos munaa olisi riittänyt myydä kriisin keskellä oikea hopea ja ostaa paperia, olisi – kuten yltä voi nähdä – tehnyt messevät tuotot. Ajoituksellakin on siis merkitystä. Paperihopea voi kuitenkin mennä nollaan tai ainakaan ”sieltä” ei markkinahäiriön tapauksessa saa ”ulos” hopeaa. Pelkkä ajatuskin on vitsi, koska paperihopeaa on laskettu liikkeelle varmaan 100-kertainen määrä todellisen metallin määrään nähden, eikä tämäkään todennäköisesti ole shorttimaakarien hallussa.

Loppuvuoden 2008 kriisi osoitti asiasta tietämättömillekin, että likviditeetin määrää säätelemällä saadaan kaikkien omaisuusluokkien rahassa ilmaistu hinta romahtamaan, tai vastaavasti pienellä viiveellä nousemaan. Kun mietitään hopean mielekkyyttä sijoituskohteena, tällaista puliveivausta ei pitäisi laskea hopean syyksi. Sen viiden vuoden aikana, kun olen asiaa tutkinut, hopeamarkkinoilla on tapahtunut tuskin mitään merkittävää. Monet parhaista nykytilaa käsittelevistä analyyseistä on kirjoitettu 1990-luvulla, tämäkin Feketen paperi jo monta vuotta ennen, kuin kullan ja hopean hinta edes kääntyi nousuun. Heilumiset kurssissa johtuvat pankkiirien ja poliitikkojen toimenpiteistä liittyen siihen vauhtiin, kuinka nopeasti rahan arvoa huononnetaan, ja tästä seuraavasta sijoittajakysynnän muutoksesta.

Kun harkitsee sijoittamista hopeaan, tulee kuitenkin hyväksyä, että nopeallakin aikavälillä kurssimuutokset voivat olla suuria. Käyrästä on nähtävillä neljä n. 35% lyhytaikaista laskutrendiä 8 vuoden aikana. Joka toinen vuosi siis euromääräisestä arvosta on tilapäisesti haihtunut kolmannes! Toisaalta alle 2 vuodessa on aina päästy aikaisemman huipun tasolle, 22.-26.9.2008 välistä aikaa lukuunottamatta, mikä sekin toivottavasti peitotaan ensi vuonna🙂

– Risto Pietilä

This entry was posted in Hopea and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

3 vastausta artikkeliin: Hopean kurssikehitys

  1. Otto sanoo:

    Onko tässä varmasti kyse AGD hopean/junk silverin(90%) kurssikehityksestä eikä 999 hopean?
    Onko teille tulevaisuudessa tulossa 999 harkkoja/kolikoita vai keskityttekö AGD hopeaan(90%)? Takaako silverbank myymälleen hopealle jälkimarkkinat? Teillä on joka tapauksessa hieno bisnes. Hyvä että pääsee vihdoin ostamaan hopeaa ilman alv:tä

    • Silverbank sanoo:

      Käyrässä tummansininen on AGD:n (Suomi-)hinta ja vaaleansininen on paperihopean hinta. Fyysisen 999-hopean hintaa ei ole kuvassa.
      Järjestelmä pysyy yksinkertaisimpana siten että ainoa hopealaatu on AGD. Jälkimarkkinat järjestää Hopea.fi.

  2. Risto Pietilä sanoo:

    Täytyy ilolla todeta, että toiveeni ”Toisaalta alle 2 vuodessa on aina päästy aikaisemman huipun tasolle, 22.-26.9.2008 välistä aikaa lukuunottamatta, mikä sekin toivottavasti peitotaan ensi vuonna” on käynyt toteen!🙂

    Lauseen voisi siis päivittää muotoon: ”Vaikka hopean hinta nousisi viikossa 150%, niinkuin se teki 15.-22.9.2008, kaikkein korkeimmallakin hinnalla ostettu hopea on voitolla alle kolmessa vuodessa ostoksesta.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s