Omistajaksi vai partneriksi?

Yleensä avoimuusperiaatteen noudattaminen tuntuu vain hyvältä, ja nauttii saadessaan kirjoittaa vapaasti siitä, mistä haluaa ja tarvitsematta miettiä liikaa korporatiivista kontrollia. Tämä blogaus menee tähänastisista eniten sille rajalle, haluaisinko paljastaa näin paljon ja ”mitä ne nyt ajattelee” kun rahasta ja omistajuudesta puhutaan näin suoraan. Onko lukijoiden joukossa sellaisia, jotka oikeasti tästä tiedosta hyötyvät? Eikö niiden, joita asia koskee, pitäisi pystyä järkeilemään alla olevat asiat itsekin? Menetänkö asiakkaita kun kerron tarkoin, kuinka paljon heidän toimintansa tuottaa katetta ja kenelle? Entäs kun joudun käyttämään jotain kasvuarvioita laskelmien pohjana – muutenkin kuin aivan käsiä heilutellen – miten käy jos arvio menee kunnolla metsään?

Silverbankilla on tällä hetkellä 19 osakkeenomistajaa. Toimintasuunnitelmamme mukaan määrän pitäisi tämän vuoden aikana tuplaantua ja myöhemmin nousta jopa sataan. Meille on tärkeää osakkeenomistajien määrä, tietenkin laadun ohella. Saadaksemme paljon osakkaita, meidän on kyettävä esittämään hyvät syyt lähteä mukaan. Pikkufirmojen vähemmistöosakkaaksi lähteminen ei näet yleensä ole mikään herkkupöytä: pieni osuus firmoista ikinä tulee yritysjärjestelyn kohteeksi tai tuottaa osinkoa. Omistuksen myyminen on varsinaista tappelua, kuten jo totesin.

*

Silverbank tähtää siihen, että osakkailla olisi omistuksestaan muutakin iloa kuin toive tulevaisuuden osingosta. Ensiksikin mahdollisuus myydä osakkeet vallitsevaan kurssiin pitää olla. Sitten pitää olla jatkuva hyöty siitä, että omistaa osakkeita. Kun osingot ovat suoraan riippuvaisia kasvusta, mutta kasvu voi olla 10, 100 tai 1000 miljoonaa, on tämä liian epävarmaa tuottoa. Parempi on, että ylläolevan lisäksi ansaitsee joka vuosi ihan selvää ja lähes riskitöntä rahaa.

Jo yhden osakkeen omistaminen oikeuttaa sellaiseen kurssi-informaatioon, jonka perusteella voi tehdä kauppoja suhteessa perusarvoon. Hopean hinta Silverbankissa perustuu Amerikassa vallitsevaan hintaan kerrottuna vakiokertoimella. Jokaisen päivän jälkeen kello 17 tapahtuu noteeraus, jossa operaattori tarkastaa pankkiohjelmista asiakkaiden tekemät tilillepanot ja SIS-tietojärjestelmästä pyydetyt nostot, sekä pikanostot, jotka on jo maksettu tililtä. Näiden erotus on Silverbankin käyttöpääoman painotuksessa tapahtuva muutos. Silverbankin omalla hopeatilillä hopea siis lisääntyy tai vähenee ja pankkitileillä oleville euroille käy päinvastoin.

Jos Silverbank aikoisi yksinään vastata tästä muutoksesta kaikessa potentiaalisessa suuruudessaan, mitkään rahat eivät riittäisi. Siksi osakkaat on otettu mukaan, ja heille tarjotaan mahdollisuus ”kurkistaa”, mikä on muutoksen suunta, ja tehdä omia kauppoja vastakkaiseen suuntaan. Noteerauksen laskentafunktio ottaa muutoksen suunnan huomioon pienenä hinnanmuutoksena. Vaikka tämä on vain muutamia senttejä ja näin ollen merkityksetön yksittäistä kauppaa tekevälle, tuottaa se kuitenkin varmaa tuottoa sille, joka koko ajan toimii markkinatakaajana ja joko ostaa tai myy passiivisena vastapuolena asiakkaalle, joka omiin tarpeisiinsa perustuen päättää, haluaako ostaa vai myydä.

On tärkeä ymmärtää, että ”normaalia” kauppaa tekevä ei suinkaan aina häviä, vaan muutoksen suunta lasketaan nettoarvoista. Optimitapauksessa asiakkaat ostavat ja myyvät yhtä paljon ja tätä markkinatakausta ei tarvita lainkaan. Kuitenkin jos esimerkiksi päivän hopeaostot ovat 50000€ ja myynnit vain 30000€, jää väliin 20000€ aukko. Tämä on vetämäisillään hintaa 0,5% ylöspäin perusarvoon nähden. Mutta markkinatakaajalle paljastetaan ko. tieto, ja hän päättää tarjota omaa hopeaansa myyntiin 10000€ arvosta. Aukko kuroutuu 10000€:oon, ja hintamuutos perusarvoon nähden jääkin 0,25%:iin. Euroiksi muutettuna 50000€ hopean ostajat ”häviävät” yhteensä 0,25% eli 125€. Hopeaa myyvät asiakkaat taas ”voittavat” 0,25% 30000€:stä eli 75€. Markkinatakaaja hyötyy 25€ ja Silverbank 25€. Pointti on se, että tietämällä muutoksen suunnan etukäteen markkinatakaaja voittaa aina. Päivittäiset summat ovat pieniä, mutta kauppapäiviä on viisi viikossa. Järjestelmä on automatisoitavissa.

Mitä harvempaa osallistuminen kiinnostaa, sen enemmän se tuottaa: ilman markkinatakaajaa ostajat olisivat hävinneet 250€ ja myyjät voittaneet 150€, ”pöydällä” olisi siis ollut 100€. Vuodessa markkinatakaajien kesken on jaossa todennäköisesti viisinumeroinen summa rahaa. Näin voi yhden osakkeen omistamisella tienata tonninkin, eli 100% lähestyvä vuotuinen tuotto on varsin tyydyttävä.

Halumme on, että tämä ei ole mikään kasino, ja siksi pyrimme markkinatakaajia osallistamalla puristamaan hintakertoimien muutokset minimiin. Viime kädessä markkina ratkaisee, ja markkina olette te.

Partnerilla on vielä väkevämpi tapa ansaita. Jatkamme siis valitulla linjalla keskittymällä selvään rahaan. Tästä on jo puhuttu, eli yksityiskohtia tarvitaan vähemmän. Kun pidemmän tähtäimen trendi on, että asiakkaat haluavat ostaa enemmän hopeaa kuin myydä sitä, hopean määrä holvissa tulee kasvaa. Maahantuontijärjestelyyn osallistumisoikeus on partnereilla – niillä osakkailla, joilla on vähintään 10 osaketta. Järjestely on sellainen, että partnereiden ei tarvitse panna tikkua ristiin, katsella vain, kun rahaa sataa laariin. Siinä suhteessa kuin partnereilla on osakkeita, heille allokoidaan maahantuontikiintiöitä, ja maahantuonnista syntyy alustavan laskelman mukaan 3% kate. Jos kasvuvauhti on hidasta, kate painuu pienemmäksi, mutta hopeamarkkinoilla ei-niin-harvinaisina tuotepula-aikoina maahantuontikate voi nousta korkeammaksikin. Suurin Hopea.fi:n asiakkailleen luovuttama siivu, 10%, oli voimassa loka-marraskuussa 2008. Hyvämuistiselle ehkä palautuu mieleen rahoitusmaailman tapahtumia tuolta ajalta. Jos arvioidaan – tämä on se arvio, jonka esittämistä pelkäsin – vuoden 2011 holvin hopean nettolisäykseksi 5 miljoonaa euroa, partnereille on tulossa 150000€ maahantuontikate. Tervetuloa joukkoon hilpeään: uskoisin, että vakavasti mukaan lähtevälle on luvassa kymppitonni tekemättä noin niinkun ei yhtikäs mitään.

Yllä olevien järjestelmien kehittäminen on mahdollistanut, että Silverbankin ei tällä tietoa tarvitse järjestää osakeanteja vuoden 2010 aikana, tai myöhemminkään, ellei investointi/kansainvälistymissuunnitelmaa päivitetä. Kehitystyö suoritettiin perjantaina 4.6. syömällä pitsat Keltsussa.

*

Kirjoitusta ei kukaan jaksaisi lukea jos alkaisin luetteloimaan muita sovittuja tai suunniteltuja etuja. Niiden rahallinen merkitys on joka tapauksessa pienempi kuin yllä esitettyjen. Lisäksi tasojärjestelmäämme kuuluu kolmaskin taso, Associate Partner, jolla tarkoitetaan 5-9 osakkeen omistamista. Tämä saa kaikki partner-tason edut, paitsi maahantuontioikeutta.

Toivottavasti olemme onnistuneet tekemään Silverbankista hyvän paikan olla asiakkaana ja omistajana.

– Risto Pietilä

PS. DISCLAIMER: Älkää nyt kukaan olko niin kuupo että luulisi minun voivan luvata jonkin tässä esitetyn arvion toteutumista tai edes että järjestelyt toteutettaisiin pilkulleen niin kuin yllä selitettiin.

This entry was posted in Rahoituskierros and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s