Startupin arvonmääritys

Startupin valuoiminen eli arvonmääritys on tarpeen rahoituksen hankinnan yhteydessä. Tämä on mahdollista tehdä eri tavoin, aloitetaan monien kasvuyrittäjien toivomasta rahoitusmallista, venture capitalismista. Seuraava koskee ”ensimmäistä rahoituskierrosta”, jota on saattanut edeltää ”seed-kierros”:

Venture Capitalisti haluaa firmasta järkevän vähemmistöomistusosuuden, yleensä 20-40%. Yhtäältä johdolle pitää jättää vastuu tekemisestä – varsinkin kun tulevat rahoituskierrokset syövät managementin omistusosuutta. Toisaalta VC:llä pitää itsellään olla mielekäs potti. Tämä 20-40% voidaan jakaa useamman VC:n kesken, joista joku on lead investor, ja muut tulevat mukaan leadin neuvottelemilla ehdoilla. Hinnoittelun suhteen yksi nyrkkisääntö, jota oli tarkoitus noudattaa proto-Silverbankissakin, on seuraava:

  1. VC:ille annetaan 30% koska useimmat VC:t pitävät 70/30 järkevänä omistuksen jakona.
  2. Rahoituskierroksen koko on 1,5 miljoonaa euroa, koska VC:iden ei mielestään kannata tuhlata aikaa pienempään. Toisaalta suuremman rahan saaminen on vaikeampaa ja edellyttää perusteluja.
  3. Valuaatio on 1,5M/30% = 5 miljoonaa euroa. Tämä pätee aina, ei ole merkitystä, millainen firma on kyseessä.

Jos aikoo venture fundien juttusille, tarina kannattaa rakentaa niin, että todellisesta rahantarpeesta riippumatta laskelmissa tuhlataan 1,5 miljoonaa ensimmäisen vuoden aikana. Jos summa on pienempi, VC:tä ei kiinnosta. Omillaan toimeen tulevat firmat eivät ole VC:ille kiinnostavia kohteita, lisäksi aloittelevilla yrittäjillä on usein epärealistisen pieniä arvioita rahan tarpeesta. Näin business planista saa huonon vaikutelman, jos rahaa ei tarvita riittävästi. Harmillista on, että jos sijoittaja otetaan mukaan, täytyy rahaa myös alkaa tuhlata, ja siitä ei hyvä seuraa.

*

Jos ei mennä ihan nyrkkisäännön mukaan, voidaan käyttää erilaisia kertoimia. Toimialoittain ja yrityksen kasvuvaiheittain on tiedossa, mitä esimerkiksi yrityksen price/earnings (P/E, valuaatio jaettuna liikevoitolla) keskimäärin on. Jos firma tuottaa voittoa ja kasvaa, voidaan valuaation suuruusluokka arvioida tästä. Nokia ei ollut startup vuonna 1999, mutta sillä tuottojen vuosikasvu oli 40% ja P/E noin 50. Valuaatio ei perustunut realiteetteihin ja kurssi on noista ajoista pudonnut viidesosaan. Ongelmaksi muodostui, että maailman suurin alan yritys ei pysty kasvattamaan voittoaan 40% vuodessa enää toista kymmentä vuotta. Startupilla kyseiset kertoimet ovat aivan realistiset, mikäli business plan on solidi: kasvunvaraa on.

Tyypillisempää kuin voitollisuus on, että voittoa ei ole näköpiirissäkään. Jos kuitenkin on myyntiä, valuaatiossa voi käyttää price/sales (P/S, valuaatio jaettuna liikevaihdolla). Kertoimien asettaminen on tosin siinä määrin taidetta, että loppuviimein myynnin suuruudella ei taida olla kummoista vaikutusta lopputulokseen.

Vaikkei myyntiäkään olisi, voi turvautua koeteltuun price/balls –metodiin (valuaatio/silmämunien lukumäärä). Konservatiivisesti ajatellen tällaiset firmat olisivat kaikkein riskialtteimpia ja valuaatiot siksi alhaisempia. Käytännössä kuitenkin on päinvastoin: esimerkiksi TJ Group ja Satama Interactive saavuttivat 10 miljoonaa euroa/työntekijä valuaation.

*

Mikäli yhtiön liikeidea on jonkinlainen systeemi, joka pyritään koodaamaan/rakentamaan ja sitten toivotaan, että isompi firma ostaa pois, valuaatio perustuu arvioon myyntiajankohdasta ja –hinnasta. Asianmukaista vuotuista diskonttauskorkoa käytetään ja sen suuruus liikkuu 30-100% välillä.

Edellämainittua tapausta, jossa yhtiöllä on selkeä suunnitelma, mutta suunnitelman taloudellinen lopputulema voi toteutua hyvin laajalla skaalalla, voi lähestyä myös valuaatioskenaarioanalyysin kautta. Silverbank tarjoaa tässä hyvän esimerkin, koska sen ansaintamallissa rahaa tulee sisään vakioprosentilla palvelun netotetusta myynnistä (n. 5% holvin sisällön arvosta sitä mukaa kuin sisältöä tulee). Kasvukulman ja lopputuloksen arvioiminen taas onnistuu vain todennäköisyyksinä, esim. seuraavasti. Tarkastelujaksona 5 vuotta:

Skenaario                                                    Todennäköisyys            Kumulat.voitto(M)

Silverbank feilaa ja rahat haaskataan                      30%                             0
Hopeamarkkina ei kasva nykyisestä yhtään              20%                             0,25
Silverbank onnistuu saamaan holviin 20M                 20%                             1
Silverbank onnistuu saamaan holviin 100M               20%                             5
Silverbank onnistuu saamaan holviin 500M               10%                             25

Kun jokaisen vaihtoehdon kumulatiivinen voitto kerrotaan todennäköisyydellään ja lasketaan tapaukset yhteen, saadaan painotetuksi keskiarvoksi 3,75M. Tämä pitää vielä diskontata laskuperustekorolla. Korossa ei kuitenkaan tule huomioida riskilisää, koska se oli laskettu sisään jo skenaarioihin. Korkojen ollessa nykytasolla voi 5-10% pa. pitää riittävänä.

Edellämainitusta puuttuu kokonaan jäännösarvo. Se arvioidaan periaatteessa samanlaisella menetelmällä kuin tämä, mutta koska jokainen puu haarautuu 5 osaan, laskentaa tarvitaan enemmän. Excelillä kuitenkin hoituu.

– Risto Pietilä

Add to FacebookAdd to DiggAdd to Del.icio.usAdd to StumbleuponAdd to RedditAdd to BlinklistAdd to TwitterAdd to TechnoratiAdd to Yahoo BuzzAdd to Newsvine

This entry was posted in Rahoituskierros and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s