Rahoitus strategisena toimintona 3: Osakemyynti omistuspohjan laajentamisen keinona

Aloitin suoran osakesijoittamisen vuonna 1996. Tunnelma listautumismarkkinoilla alkoi mennä euforiseksi vuoden 1999 jälkipuoliskolla. Nasdaq- pörssi-indeksi yli kaksinkertaistui
muutamassa kuukaudessa. Tuolloin ja etenkin seuraavana keväänä järjestettiin Suomessa pienten firmojen toimesta paljon melko suuria (satojen miljoonien) osakeanteja. Isojen firmojen pääomajärjestelyistä poiketen näissä varsinaisen osakeannin osuus oli tyypillisesti pieni ja pääosa rahoitusjärjestelystä koostui osakemyynnistä.

Osakemyynti-sanalla on monien suussa huono maku, joka lienee jäänyt suuhun siitä, että valtaosa tuolloin myydyistä osakkeista osoittautui parissa vuodessa täysin arvottomiksi. Etenkin vuoden 2000 kevään anneissa myytiin HEXissä (nyk OMXH) tuskin mitään, joka olisi nyt samoissa hinnoissa. Kilo suklaata sille, joka löytää nyt plussalla olevan kohteen!

Sijoittajien mielessä liikkuukin usein ajatus siitä, että ”kun johto myy, myy sinäkin”. Perustelu on yksinkertainen: johto tietää yhtiön arvon sijoittajaa paremmin. Jos johdon mielestä yrityksen arvostustaso on korkea, se pyrkii myymään, ja päinvastaisessa tapauksessa ostamaan.

Tässä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että startupeissa yritys ei ole johdolle portfoliosijoitus vaan strateginen sijoitus. Usein yrittäjät ovat köyhiä ja joutuvat työskentelemään pienillä palkoilla. Käytetyllä valuaatiolla yrittäjän startup-omistusosuuden arvo voi olla jopa monikymmenkertainen yrittäjän muuhun omaisuuteen nähden. Tuskin koskaan on kyse siitä, pitääkö yrittäjä arvoa korkeana vai matalana,
kyse on hajauttamisesta. Myydään, jos siihen on tilaisuus. Yleensä hinta on pikemminkin edullinen kuin haasteellinen.

Se, että valuaatiot tällaisissa johdon osakemyynneissä pyrkivät olemaan alhaisia, saa samassa firmassa mukana olevat Venture Capitalistit vastustamaan niitä tiukasti. VC:t eivät muutenkaan suosi johdon osakemyyntejä: heillä on käsitys, että tiettyyn liikeideaan /
yhtiöön on täpättävissä vain rajallinen määrä rahaa. Tämä raha kuuluu tietenkin ensisijaisesti heille, ja jos tämä ei ole mahdollista, se pitää ohjata yhtiöön siksi, että raha lisää onnistumisen mahdollisuuksia. (Not!) #rework.

VC:t eivät myöskään tähtää yrittäjän toimintavalmiuksien parantamiseen, vaan pikemminkin haluavat pitää heidät riippuvaisina itsestään. Jos yrittäjällä on liian monipuolinen käsitys omasta roolistaan, voivat sijoittajat käydä vihamielisiksi. Esimerkiksi kun ensimmäisen rahoituskierroksen sijoittajakonsortio polkee toisen antikierroksen ehtoja, on yrittäjältä hyvin epäkohteliasta haistattaa pitkät koko porukalle ja ilmoittautua itse sijoittamaan yhtiöön tarvittavat rahat. Rahan sijoittamisoikeus on sijoittajilla –
yrittäjien tehtävä on tehdä pitkää päivää ilman mahdollisuutta sen enempää myydä kuin ostaakaan oman firmansa osakkeita.

*

Kuitenkin osakemyynti on kylmän rauhallisesti tarkasteltuna parempi kuin anti. Ensinnäkin se, että liikeidean kiinnostavuuden herättämää rahansaantipotentiaalia ei vedetäkään sisään firmaan, kertoo johdon uskosta oman yhtiönsä toimintakykyyn. Tavallisen, valtapeleistä-ei-kiinnostuneen yksityissijoittajan pitäisi olla iloinen siitä, että hän voi sijoittaa yhtiöön, joka tulee toimeen omillaan eikä ole riippuvainen hänen rahoistaan selviytyäkseen. Sijoituksena hankittavista osakkeista eroon pääseminen on helpompaa, jos niitä myös myydään markkinoilla, eikä kaikkia kiinnostuneita houkutella vain sijoittamaan uusanteihin. Olemassaolevien sijoittajien asemakaan ei heikkene siitä, jos joku myy: heillä on sama oikeus myydä, tai he voivat myös ostaa. Vaikka et itse haluaisi käydä kauppaa, onko muka järkeä kieltää se muiltakin? Diluutiota ei myöskään tapahdu, koska uusia osakkeita ei lasketa liikkeeseen.

Teknofirmoilla oli varmasti vilpitön dilemma pörssiin mennessään saada yhtiöiden kaupankäynnistä ja hinnanmuodostuksesta tehtyä toimivaa. Hinnanmuodostuksen validisuus paranee mm. seuraavista syistä:
1.        Sijoittajien lukumäärä kasvaa
2.        Sijoittajien tieto ja ymmärrys sijoituskohteesta kasvaa
3.        Ei kaupankäynnin esteitä, veroja tms.
4.        Käydään aktiivisesti kauppaa
5.        Sijoittajat suhtautuvat portfoliosijoituksena
6.        Vapaassa kierrossa olevien osakkeiden osuus koko yhtiöstä kasvaa
7.        Yhtiön pörssiarvo ja vapaassa kierrossa olevien osakkeiden arvo kasvaa.

Kahteen viimeiseen (6-7) on mahdollisuus vaikuttaa myymällä olemassa olevia osakkeita, ja ensimmäinen (1) tulee ikään kuin kaupan päällisenä. Yritin netistä etsiä rajaa tight floatille, en löytänyt, mutta kuvittelisin sen tarkoittavan, että vain neljännes tai kolmannes firman osakkeista on vapaana kaupankäyntiin. Muut ovat siis rahoituskierrosten yhteydessä osakassopimuksella lukittu, tarkoituksena estää omatoimiset myynnit ja tukea osakkeen hintakehitystä.

Tällainen keinotekoinen hintakehityksen tukeminen ei yleensä ole sijoittajalle hyväksi, koska ns. lock-upin päättyessä hinta voi jopa romahtaa. Varsinkin Kanadassa tällaista veivaamista vielä tuetaan verotuksella😦 Mitä enemmän sijoittajia, enemmän vapaassa kierrossa olevia osakkeita, yksinkertaisemmat osakassopimukset ja rahoitusjärjestelyt, ja laajempi yhtiön tarjoama informaatio itseään koskien, sitä turvallisempaa sijoittaminen on.

Jos yhtiö on jo oman pääomantarpeensa tyydyttänyt, ja alkaa pyrkiä siihen, että sen osakkeeseen sijoittaminen olisi yleisöllekin järkevää ja luotettavaa, on olemassaolevien osakkeiden uudelleenmyynti paitsi hyvä, niin myös suunnilleen ainoa tapa materiaalisesti parantaa tilannetta. Etenkin jos aloitetaan jonkinlainen listaus, jossa on odotettavissa merkittäviä määriä uusia sijoittajia, on osakkeiden kierrossa olevaa lukumäärää lisättävä. Aikaisemmat pien- tai isommatkaan sijoittajat ovat tuskin koskaan myyntilaidalla. Kysymys kuuluukin: mistä ne uusille kiinnostuneille myytävät osakkeet silloin
tulevat? Ainoastaan yhtiön suurimmilla omistajilla on tässä tilanteessa mahdollisuus toimittaa myytävää – hinnalla, joka yleensä halutaan pitää kohtuullisena, jotta lentävä lähtö pörssissä varmistuisi.

– Risto Pietilä

Add to FacebookAdd to DiggAdd to Del.icio.usAdd to StumbleuponAdd to RedditAdd to BlinklistAdd to TwitterAdd to TechnoratiAdd to Yahoo BuzzAdd to Newsvine

This entry was posted in Rahoituskierros and tagged , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

3 vastausta artikkeliin: Rahoitus strategisena toimintona 3: Osakemyynti omistuspohjan laajentamisen keinona

  1. Silverbank sanoo:

    Tämä ja pari seuraavaa päivää muodostavat tiiveimmän blogikirjoituspaketin, mitä ylipäätään olemme suunnitelleet julkaisevamme. On siis ihan fine jos asioita jää ensilukemalla epäselväksi. Sitä varten on kommenttikenttä; on tyhmää jäädä väärään käsitykseen jos ei kysy, kysymällä sitä vastoin auttaa muitakin. Auttaminen ja yhdessä tekeminen on osa Silverbankin arvopohjaa. Nyt kun saavuin Lillehammeriin niin havaitsin, että käytettävissä on netti ja runsaasti aikaa. Kysymyksiin/kommentteihin on siis hyvät mahdollisuudet vastata. RP

  2. Tommi Vainikainen sanoo:

    Kelpaako Basware yritykseksi, jolla saa kilon suklaata?

    Kotisivujen mukaan listautumishinta 29.2.2000 oli 5,70 €. (Ensimmäiset noteeraukset tosin Kauppalehden osaketietopalvelun mukaan 25 euron kieppeillä.) Päätöskurssi 31.12.2009 taas 14,52 € (ja tätä kirjoittaessa kurssi pyörii 19,50 € kohdalla). Lisäksi yhtiö on maksanut osinkoa useana vuonna putkeen.

  3. Tommi,

    Onneksi olkoon! Vaikka Basware onkin käynyt listautumishinnan alapuolella 3,50 eurossa, näyttää se nyt tosiaankin toipuneen. Yhtiö sinänsä on koko ajan ollut hyvä ja kannattava, mutta ei hyvästäkään yhtiöstä mitä vain voi maksaa. (Muistaakseni) juuri Baswaren antiin sisältyi mielenkiintoinen allokointiongelma. Minimimerkintä oli 200 osaketta, mutta kiinnostus oli niin suurta, että kaikki merkitsijät saivat vain 25 osaketta ja yhtiö noin 50000 osakkeenomistajaa, 1000 jokaista työntekijää kohti🙂

    Voit tulla lunastamaan suklaavoiton sopivana ajankohtana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s