AGD-sijoitushopea

AGD-sijoitushopea on maailman yleisin sijoitushopean muoto. Sillä tarkoitetaan 10 senttiä ja suurempia yhdysvaltalaisia kolikoita valtion perustamisesta vuoteen 1964 asti. AGD-määräisiä kolikoita on yhteensä lyöty 2,6 miljardin AGD:n edestä (1,9 miljardia unssia). Toiseksi yleisintä sijoitushopeakolikkoa, American Silver Eaglea on lyöty 200 miljoonaa kappaletta (200 miljoonaa unssia). Muita uuslyöntituotteita on lyöty yhteensä vähemmän kuin A.S.E.:ja. Vaikka AGD-kolikoita sulatettiin paljon metalliksi 1980-luvun alussa, lienee turvallista väittää, että jäljellä olevatkin sisältävät enemmän hopeaa kuin maailman kaikki muut sijoitushopeakolikot yhteensä.

AGD ilmenee 10, 25 ja 50 sentin kolikoina, joiden nimellisarvo on suoraan verrannollinen painoon. 1 AGD = 24,71g kolikoita (22,239g puhdasta hopeaa). Lukumääristä tai kolikoista esineinä puhuttaessa käytetään nimitystä ”hopeadollari”, esimerkiksi ”17,50 hopeadollaria” tai ”hopeadollarit kilisevät taskussa”. Tuotteen nimi on ”AGD sijoitushopea”. Ostaminen suoritetaan esimerkiksi Otaniemen postikonttorin tiskillä tyylikkäästi sanomalla: ”Voinko saada (AGD) sijoitushopeaa 17,50 (hopea)dollaria, kiitos.”

Silverbankin holvissa oleva hopea on AGD-kolikoina, ja kun asiakas noutaa sen itselleen, hän saa tarvittavan määrän sinetöityjä 250 AGD säkkejä ja loput avatussa pussissa. Punnitustarkkuus on 0,01 AGD, mikä on myös hopeatilin resoluutio. Hopean liikuttelu EU:n sisällä on vapaata, sitä ei tarvitse ilmoittaa eikä siitä tarvitse maksaa veroja tai maksuja.

Eesti Investeerimishõben perustamisesta lähtien on vallinnut tilanne, että AGD-sijoitushopea on ollut Suomessa kalliimpaa kuin Virossa, itse asiassa niin, että (Hopea.fi:n) ostohinta on ollut EIH:n myyntihintaa korkeampi. On luultavaa, että tämä tilanne jatkuu Silverbankinkin aikana: Suomessa AGD-hopeasta peritään 23% arvonlisävero, minkä johdosta uutta maahantuontia Amerikasta Suomeen ei varmasti tapahdu. Ainoa mekanismi, jolla hopea tulee Virosta Suomeen on hintamekanismi. Hintaeron kääntyminen päinvastaiseksi edellyttäisi, että hopeavirta kääntyy Suomesta Viroon. Tämän pohdinnan tarkoitus on osoittaa, että nähtävissä olevassa tulevaisuudessa Silverbankista ostetusta ja noudetusta hopeasta saa vielä parin prosentin voitot kun myy sen Suomessa.

AGD:n noteeraus on ollut Suomessa jatkuvaa 2007 lukien. Silverbank aloitti noteerauksen 1.7.2010. Hinta on kehittynyt positiivisesti. Volatiliteetti on ollut suurta, mutta itse asiassa maailmanmarkkina-hopeaa pienempää.

AGD-sijoitushopea on ainutlaatuisessa asemassa rahana. Muista hopeatuotteista (jotka ovat vakiopainoisia) poiketen hopeadollarit voi jakaa punnituksen avulla mielivaltaisen pieniin yksiköihin, eli jakamattomuus ei haittaa kaupankäyntiä. Ne ovat myös keskenään saman arvoisia, eli arvon voi määrittää punnituksella ilman, että kolikoiden kuntoa tarvitsee arvioida (divisibility, fungibility). Tunnettuja väärennöksiä ei ole, eikä inflaatiota voi esiintyä, koska kolikot on lyöty jo kauan sitten.

Periaatteessa voitaisiin ajatella, että on herkullisen yhdentekevää, minkälaista hopeaa holvissa on vai onko siellä mitään. Muut maailmalla olevat Silverbankin kaltaiset hopean säilytyspalvelut eivät pidä holvissaan mitään yksityishenkilön kannalta järkevää. Niillä on oman vaivansa säästämiseksi joko 31kg raakahopeaharkkoja tai tyypillisemmin ei niitäkään. ”Nouto”-toimintoa ei ole.

Silverbankin toimintamallin vahva valtti on se, että asiakkaan ostama hopea on valmiiksi hyödyllisessä muodossa, jolle on käyttöä pankin ulkopuolellakin ja siitä riippumatta. Asiakkaan sijoituksen tuotto ja sen realisointi ei siis ole mitenkään riippuvainen Silverbankista.

– Risto Pietilä

Add to FacebookAdd to DiggAdd to Del.icio.usAdd to StumbleuponAdd to RedditAdd to BlinklistAdd to TwitterAdd to TechnoratiAdd to Yahoo BuzzAdd to Newsvine

Advertisements
Kategoria(t): Hopea Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: AGD-sijoitushopea

  1. Jarmo sanoo:

    Mainitsitte artikkelinne loppuosassa, että hopeadollareille on käyttöä Silverbankin ulkopuolella.
    Millaisesta käytöstä on kyse? Kun menen kauppaan, joudun maksamaan ostokseni euroilla, en USAn 1964 tai ennen lyödyillä kolikoilla.
    Tavallinen ihminen ei tarvitse hopeaa itselleen.

    Toinen minua kiinnostava pointti on se, että mikä on teidän liiketoimintalogiikka. Mikäli palvelunne on asiakkaalle täysin ilmaista, mitä järkeä sellaisessa on Teidän kannalta? Tuleeko asiakkaalle piilokuluja tms.?

  2. Jarmo,

    Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä. Käytöllä viittaan siihen, että noutamansa hopeadollarit voi noutopäivänä tai milloin tahansa myöhemmin myydä voitolla eri paikkoihin ja erilaisilla tavoilla. Hintataso kaikkialla maassa on sama, ja seuraa läheisesti Hopea.fi:n noteeraushintaa. Noteeraushinta taas on kaikkialla maassa olevien sijoittajien tekemien osto- ja myyntitarjousten tasapainohinta. Näin markkina tasapainottaa itse itsensä ja lopputulos on nähtävissä noteeraushinnan kehitystä kuvaavasta käyrästä (yllä).

    Hopeaa ei voi syödä, tai ei ainakaan kannata liian suurissa määrin:

    Sama pätee pääsääntöisesti kaikkiin rahataloudellisiin hyödykkeisiin luottokortit ja käteinen mukaanluettuna. Silverbankin myötä kätevin tapa maksaa kaupassa hopealla on pikanosto – kun ostoksen loppusumma on tiedossa, asiakas tilaa tekstiviestillä hopeatililtään rahaa omalle euromääräiselle pankkitililleen. Rahat ovat perillä 10 minuutissa. Jos hopea on jo noudettu kotiin, pikkusummat voi ostaa ja myydä ilman kiinteää kulua Otaniemen postissa noin 7% spreadilla.

    Bloggauksemme liiketoimintamallista on seuraavassa:
    https://hopeapankki.wordpress.com/2010/07/13/silverbankin-liiketoimintamalli/

    Asiakkaalle ei siis todellakaan tule piilokuluja, vaan pikemminkin Silverbankin ansiosta sijoitushopean hinta asiakkaalle on pudonnut 5%. Lisäksi sekä säilytys että takaisinmyynti ovat täysin ilmaisia. (Luonnollisesti varaamme oikeuden ottaa palvelumaksut käyttöön joskus, mutta ainakin 2 vuotta pitäisi pärjätä ilman.)

  3. Masa sanoo:

    Hei,
    te kirjoitatte:

    ”Pikanosto-palvelu mahdollistaa, että tililtään voi myydä hopeaa enintään 1000 euron arvosta siten, että rahat saa heti. Palvelu maksaa 3€/kerta ja se aktivoidaan loppuvuoden aikana.”

    ja samalla:

    ”Silverbankin myötä kätevin tapa maksaa kaupassa hopealla on pikanosto – kun ostoksen loppusumma on tiedossa, asiakas tilaa tekstiviestillä hopeatililtään rahaa omalle euromääräiselle pankkitililleen. Rahat ovat perillä 10 minuutissa.”

    mitä tarkoittaa aktivointi loppuvuoden aikana? tarkoittaako se, että pikanoston voi tehdä vain loppuvuodesta?

    • Silverbank sanoo:

      Loppuvuoden 2010 aikana pikanosto aktivoitiin, eli se toimii siten että ottaa yhteyden Silverbankiin jos haluaa rahaa ulos ”heti” normaalin noin 1-2 vuorokauden sijaan. Useimpiin suomalaisiin pankkiryhmiin pystymme toimittamaan rahat 10 minuutissa, mutta pankkien oman disclaimerin mukaan maksimi on 60 minuuttia. Siksi emme voi 100% taata tätä nopeampaa toimitusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s