Rahoitus strategisena toimintona 2: Kuinka toimimme Silverbankissa

Rahoituksen tavoite ei ole hankkia rahaa vaan sitouttaa ihmisiä.

Silverbankin ensimmäinen rahoituskierros järjestettiin toukokuussa ja rahaa kerättiin ”toiminnan aloittamiseen tarvittava summa”, noin 100000€. Kyse ei ollut siitä, että rahaa haluttiin hankkia tuhlattavaksi eikä edes siitä, että sitä välttämättä tarvittaisiin yhtään mihinkään. Hävettää tunnustaa, että Viron kaupparekisterin byrokraatit ovat oikeastaan saaneet aikaan sen, että rahaa ei ole vielä edes päästy kuluttamaan. Se on jumissa perustettavan yrityksen tilillä, jonka nimestä tapellaan, vaikka asian piti olla sovittu jo ennen perustamista. Yrityksen toiminta ei ole rahattomuudesta kuitenkaan mitenkään häiriintynyt, tai ainakaan minä en ole sellaista huomannut.

Kun kerran ensisijaisesti rahaa ei tarvittu – tai ainakin toiminnan olisi voinut suunnitella niin, että sitä ei tarvita – toiminnan käynnistämiseen, niin miksi rahoituskierros järjestettiin? Syiksi voin eritellä ainakin seuraavat:

Uskottavuus. Jos firma on hankkinut rahaa sijoittajilta, se on käynyt läpi edes jonkinlaisen seulan. Monilla aloilla on merkittävää hyötyä siitä, että on VC-rahoitettu. Yhtiöt hankkivat sijoittajia saadakseen uskottavuusedun ja toivovat, että institutionaalisen sijoittajan muilla alueilla tuomat haitat jäävät ko. etua pienemmiksi.

Toinen uskottavuustekijä liittyy siihen, että aloittelevalla yhtiöllä ei ole liikevaihtoa. On siis hankala nopeasti todistaa keskustelukumppanille, kuinka vakavasti otettavasta jutusta on kyse. Toteamus, että on juuri sulkenut 10000000 euron rahoituskierroksen asettaa oman yhtiön nätisti pallokentälle. Silverbankin tapauksessa uskomme, että pienikin tyylikkäästi läpi vedetty rahoituskierros on plussaa verrattuna siihen, että pelaisimme vain omilla rahoillamme.

Huomion herättäminen. Silverbankin toiminta tai oikeastaan koko jalometallisijoittaminen on äärettömän fiksua, kannattavaa ja kannatettavaa. Koska kuitenkin toimialalla Suomessa toimii vain 10 ihmistä, näkyvyys perinteisissä medioissa on heikkoa. Kasvuyritysten puutteesta kärsivässä maassa osakeanti herättää huomiota ja tuo näin mainosarvoa, joka on jalostettavissa liiketoiminnaksi.

Sitouttaminen. Toiminnassa on aktiivisesti mukana lukuisia henkilöitä: perustajia, perustajaosakkaita ja partnereita. Etenkin perustajaosakkaat panostavat yhtiön menestykseen tuntuvasti. Emme halua edes alkuvaiheessa joutua keräämään rahaa ulkopuolisilta voidaksemme sitouttaa työntekijöitä maksamalla rahat heille. Mieluummin sitoutamme työntekijät suoraan keräämällä rahat heiltä.

Raja-aitojen purku. Mitä perinteisemmin yhtiö on organisoitu, sitä suuremmat eri henkilöstöryhmien väliset jännitteet ovat. On kenties henkilöomistajia, ammattijohtajia, vähemmistösijoittajia, pankkeja, sekä työn tekijöitä. Ongelmaksi muodostuu se, että eri ryhmien lyhyen tähtäimen edut eivät ole samansuuntaiset, ja tuloksena on suboptimointia, tuottavuuden laskua ja lakkoja.

Silverbankissa tähdätään siihen, että eri henkilöstöryhmiä ei perinteisessä mielessä olisi, vaan tilalla olisi jatkumo keskeisempiä ja kehällisempiä rooleja, ja työn tekemiseen liittyisi ainakin aluksi myös omistus, sitä suurempi, mitä keskeisemmässä roolissa ihminen on ja mitä kauemmin hän on ollut yhtiössä. Omistusta ei kuitenkaan voi jakaa ilmaiseksi, eli tärkeimpien kontribuuttoreiden muita suurempi osuus johtuu siitä, että he nopeasti pyrkivät haalimaan osakkeita, kun ne vielä ovat halpoja.

* * *

Kaikki pitää soveltaa tilannekohtaisesti. Esimerkiksi lastenvaatteita myyvälle yritykselle tuskin olisi luontevaa rahoittaa käyttöpääomaansa asiakkailla tai edellyttää heiltä osakkuutta. Tai toisaalta – jos koko konseptin organisoisi uudelleen siten, että pooli vaatteita olisi yhtiön omistuksessa ja sieltä voisi lainata itselleen lapsensa tarvitsemat kappaleet aina oikeassa koossa. Palauttamalla yhden rätin saisi valita uuden suuremman. Koska ikäluokat ovat suunnilleen yhtä suuria, homma voisi toimia hyvinkin. Osake ostettaisiin kun lapsi on kapaloissa ja sen voisi myydä fiiliksen mukaan 5 tai 10 vuoden päästä. Juoksevat kulut katettaisiin vastikkeella tai palvelumaksuilla. Jne jne. kehitelkää eteenpäin🙂

Meillä Silverbankissa on suorastaan sietämätön vapaus keksiä mitä toimivimmat rahoitusmallit, koska toiminta ylipäätään keskittyy sijoittamiseen ja arvoesineiden säilytykseen. Rapakon takana mennään usein ikävästi yli siitä, missä aita on matalin, ja ”lainataan” asiakkaan säilytyksessä olevia metalleja lupaa kysymättä ja rahoitetaan näin toimintaa. Silverbankin rahoitusmalli on se, että asiakkaiden myyntien ja ostojen satunnaisvaihtelut katetaan käyttöpääomapoolilla, jonka pesämuna kerättiin osakeannilla, ja joka karttuu voittovaroilla toiminnan kasvaessa. Sen suuruus nyt on noin 130000 euroa. Maahantuontiin taas tarvitaan merkittäviä summia, joiden tarpeen ajankohtaa ja suuruutta on vaikea ennustaa. Tässä tarjoamme partnereille mahdollisuuden käyttää heidän omistustilillään (säilytyksessä) olevaa hopeaa. Myymällä sen uusille asiakkaille ja tilaamalla uutta saa noin kuukaudessa 3% lisätuoton, mikä johtaa jopa 24% vuotuiseen varmaan lisätuottoon sen päälle, mikä metallin arvonnousu on. Vaikka Silverbank joutuukin perustelemaan, miksi se myy osakkeita, osakkailla ei pitäisi olla vaikeuksia perustella, miksi he ostavat niitä.

Lähipäivinä bloggaan seuraavasta rahoituskierroksesta. Emmehän jätä tilaisuutta käyttämättä, vaikka rahaa ei tarvittaisikaan🙂

– Risto Pietilä

Add to FacebookAdd to DiggAdd to Del.icio.usAdd to StumbleuponAdd to RedditAdd to BlinklistAdd to TwitterAdd to TechnoratiAdd to Yahoo BuzzAdd to Newsvine

This entry was posted in Perustaminen and tagged , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Rahoitus strategisena toimintona 2: Kuinka toimimme Silverbankissa

  1. Nyt torstaina jännitämme, saavatko kaupparekisterin herrat asian kuntoon alkuviikon päivien aikana niinkuin piti… Samalla ilmoituksella on ilmoitettu hallintoneuvosto. Tarinan väliopetus on se, että vaikka Virossa perusmuotoisen yritystoiminnan aloittaminen on helppoa – niinkuin täälläkin – asia monimutkaistuu kun mennään julkisen osakeyhtiön puolelle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s