Rahoitus strategisena toimintona 1: Perinteisen startupin rahoitusmallin ongelmat

Olen yrittäjyysurani aikana ollut järjestävänä osapuolena osaomistamieni yhtiöiden neljässä bisnesenkeliluokan (<1M€) osakeannissa, kolmessa pääomalaina- tai vastaavassa järjestelyssä sekä yhdessä firmassa, jonka liikeidean koko pointti oli rahan hankkiminen asiakkailta osakepääomana ja sijoittaminen hopeaan. Viimeisin oli siihen aikaan, kun hopean hankkiminen yksityishenkilön omaan omistukseen ei näyttänyt hirveän mielekkäältä.

Neuvoni on, että uuden yrityksen perustamisen yhteydessä rahoitukseen tulee suhtautua strategisena toimintona. Yhtiötä perustettaessa on tuskin mitään tärkeämpää kuin miettiä, kuinka omistus- ja valtarakenne ja rahoitus hoidetaan. Jos ryhtyy yrittäjäksi ja kuitenkin luopuu määräysvallastaan heti alussa, on minun mielestäni parempi pysyä palkkatyössä. Siellä on yhtä vähän valtaa omiin oloihin mutta riski on sentään pienempi. Rahoituksessa siten kuin se tyypillisesti nähdään – hankitaan venture capitalisteilta tai muilta ulkopuolisilta riittävästi rahaa, että firma varmasti lähtee niillä käyntiin – on näet monia sudenkuoppia. Reworkia lainaten (otsikot suom., tekstit oma):

”Luovut hallinnasta.” Päätöksenteko on leppoisaa, kun neuvoa voi kysyä keneltä tahansa, mutta kenenkään neuvoa ei tarvitse noudattaa. Tämä omistajayrittäjän autuus päättyy samassa, kun yksikin osake myydään ulos. Niin kauan kuin päivä paistaa, voisi kuvitella, että ongelma ei ole kovin suuri. Kuitenkin yhtiön hallinnon päästäminen jumiin ei ole kenenkään etu. Ja jos sijoittaja on asiaankuuluvasti vähemmistöomistaja eikä pysty osakassopimustenkaan kautta estämään yrittäjän tahdon toteutumista, hän voi silti estää uuden rahoituksen saannin. Ellei yrittäjä pysty itse rahoittamaan seuraavaa rahoituskierrosta, ei kannata toivoa, että sitä rahoittaisi kukaan muukaan, jos yrittäjä on onnistunut suututtamaan aikaisemmat sijoittajat.

”Rahastus nousee tärkeämmäksi kuin laadukkaan toiminnan pystyttäminen.” Ulkopuoliset sijoittajat tahtovat exitin, eli mahdollisuuden myydä kerralla omistuksensa pois hyvään hintaan. Tämä on yleensä mahdollista vain yrityskaupan yhteydessä. Yrityksen rakentaminen myytäväksi edellyttää vuosineljännestason suunnittelua ja hyvän yrityksen rakentaminen neljännesvuosisadan horisonttia. Vain harvat ammattisijoittajat ovat kiinnostuneita sitomaan rahojaan ikuisiksi ajoiksi. Eivät kauppiaatkaan ole kiinnostuneita ostamaan halvalla, jos myyntimahdollisuutta ei ole näköpiirissä.

”On koukuttavaa tuhlata toisten rahaa.” Henkilökohtaisesti en ole koskaan onnistunut hankkimaan liikaa rahaa, että tämä olisi muodostunut ongelmaksi. 🙂 Kavereiden yrityksissä olen tosin nähnyt tämänkin ongelman. Rahan tuhlaaminen on yritystoiminnassa typerää aina, mm. seuraavista syistä:

  1. Se luo vääränlaista yrityskulttuuria
  2. Uuden rahoituksen saaminen on tosi nihkeää jos ensimmäinen on tuhlattu. Jos edes saat rahaa, ainakin sijoittaja haukkaa lisää yrityksestäsi.
  3. Viime kädessä yrityksen menestys mitataan tuotetun rahan määrällä.

Vaikka yhtiö kääntyisikin kannattavaksi, osinkoa voi jakaa vasta, kun kaikki aikaisemmat tappiot on katettu voitoilla. Tähän voi mennä kauan, jos rahaa on poltettu urakalla.

”Diili on pääsääntöisesti paska.” Yrityksen arvoksi sijoittajat laskevat yleensä realistisen perustapauksen (skenaarion) ja tätä vastaavan yrityksen arvon exit-hetkellä, esimerkiksi 5 vuoden päässä. Tämä diskontataan nykyhetkeen yrityksen arvioitua riskiä vastaavan kertoimen avulla. Jos liikeidea on solidi, mahdollisuudet onnistumiseen on arvioitavissa ja riskitaso ei ole kohtuuton, laskentakorko voi olla esimerkiksi 30-40%. Tämä tarkoittaa, että viiden vuoden päästä 10 miljoonan yritys on nyt 2-2,5 miljoonan arvoinen. Jos liikeidea on sitä tyyppiä, että se joko lentää tai ei (ja useimmat eivät lennä), kerroin on paljon suurempi ja paperin mukaan 100 miljoonan yritys voi olla nyt esim. 3-5 miljoonan arvoinen. Jos itse uskot, että ideasi on 100 miljoonan arvoinen, haluatko myydä siitä kolmanneksen pois miljoonalla? Varsinkin kun huono valuaatio ei yleensä ole pahinta vaan ne muut ehdot.

2-1-0 –tilanteessa (kaksi teekkaria, yksi bisnesidea ja nolla euroa rahaa) teekkareiden kannattaa mieluummin hidastaa opiskelutahtia, käydä osa-aikaisesti vieraalla töissä ja käyttää vapaa-aikansa idean kehittämiseen eikä hankkia ulkopuolista rahaa. Poliitikot arvostavat ja kannustavat yrittäjyyttä, mutta eivät ole kovin hyviä näkemään asioiden välisiä yhteyksiä.

”Asiakkaat siirtyvät nokkimisjärjestyksessä alemmas.” Eihän kukaan pure kättä, joka häntä ruokkii. Sijoittaja ruokkii nyt, mutta asiakas vasta kun tuote on valmis. Jälkimmäistä kättä voi tilapäisesti joutua kohtelemaan näin.

”Rahoituksen hankkiminen on älyttömän hajoittavaa.” Tämä on ehdottomasti totta. Rahoittajien kanssa säätäminen lankeaa luonnostaan toimitusjohtajan tms. firman ykkösmiehen tehtäväksi, ja siihen uppoaa suhteettomasti aikaa. Lisäksi rahoittajista huolehtiminen ei suinkaan pääty siihen, että rahat on saatu. Arvioin aikanaan, että Jamera Networksissa työajastani keskimäärin neljännes koko sen ajan kun olin mukana yrityksessä kului sijoittajasuhteiden hoitoon. Sinä olet yhtiösi arvokkain ihminen. Onko sinulla varaa ja halua maksaa tällainen vero?

Onneksi tilanne ei ole näin synkkä tai edes näin mustavalkoinen. Nyrkkisääntö tämän perusteella on, että ulkopuolista rahoitusta tulee karttaa. Kuitenkin rahoituksesta voi myös ottaa niskalenkin ja valjastaa sen palvelemaan liiketoiminnan tarpeita, niin että rahoituksesta tulee resurssituhlurin sijaan lisäarvoa tuottava toiminto. Huomenna kerron, millaisten pohdintojen kautta olemme päätyneet Silverbankin rahoitusmalliin.

– Risto Pietilä

Add to FacebookAdd to DiggAdd to Del.icio.usAdd to StumbleuponAdd to RedditAdd to BlinklistAdd to TwitterAdd to TechnoratiAdd to Yahoo BuzzAdd to Newsvine

This entry was posted in Perustaminen and tagged , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

13 vastausta artikkeliin: Rahoitus strategisena toimintona 1: Perinteisen startupin rahoitusmallin ongelmat

  1. Kiitos Risto hyvästä kirjoituksesta!

  2. Janne, Niko,

    Kiitos palautteesta! On mieluista lukea, että olette pitäneet. Huomenna on sopivaa aikaa inspiroitua kirjoittamaan 1-2 jatko-osaa Silverbankin omista rahoituskuvioista. Menen Tallinnaan hoitamaan asiaa, josta siitäkin pitäisi ehtiä julkaisemaan. No nyt alkaa olla jo liikaa vilauttelua, täytynee mennä nukkumaan että jaksaa herätä laivaan…:)

  3. Dan sanoo:

    Hyvä Risto! Tällaista vähän ounastelinkin kun näitä yrityksen rahoituskuvioita mietiskelin. Eli en ihan niin tyhmä olekaan, vaikka pelkkä teekkari olenkin ilman kaupallista koulutusta🙂.
    t. Aloittava yrittäjä

    • Dan, mitä aloitteleva yrityksesi tekee?

      • Dan sanoo:

        Tällä hetkellä se tekee web 3.0 pohjaista HRM:ää, joka sisältää myös verkkopankkimaksut ja pankkiyhteyden, jotta tilitapahtumat saa reaaliaikaisesti automaattisesti suoraan järjestelmään. Käytännössä siis jäsen- tai asiakasrekisteri hajautetulla hallinnalla, eritasoiset käyttäjätunnukset ja ryhmien hallinta. Tuota sitten laajennan ja fokusoin asiakastarpeiden mukaisesti. Olen keskittynyt käytettävyyteen ja nopeuteen. Fokusointia tarvitaankin, ja asiakkaitakin🙂. Markkinointia en ole vielä aloittanut.

      • Silverbank sanoo:

        Oikeasti meillä voisi olla tarvetta tuollaiselle, koska Silverbankiin tulevia maksuja tulee lukuisille tileille ja niiden konversio hopeaksi tehdään laskenta-arkilla. Tietojen manuaalinen kopiointi kaikista eri pankkiyhteysohjelmista ei ole kovin hehkeää, ja lisäksi se on altis virheille. Ymmärsinkö oikein?

      • Dan sanoo:

        Ymmärsit oikein. Euroopassa on tällä hetkellä menossa siirtymävaihe (2008-2010) SEPA standardiin C2B maksuliikenteessä (yritystilit). Tarkoittaa sitä, että teoriassa SEPA:n mukaisella pankkiyhteysohjelmalla pitäisi voida kommunikoida eurooppalaisten pankkien kanssa, tai ainakin niiden kanssa, jotka ottavat sen käyttöön. Firmani räätälöidyllä tuotteella tuon voi tosiaan automatisoida tarvitsemienne pankkien kanssa ja aggregoida maksuliikenne-datan vaikka excel muotoon, tai tehdä integrointia vielä pitemmälle. Tällä hetkellä Suomessa ainakin Nordealla ja ilmeisesti OP:lla on tuo käytössä, Sampolla syksyn mittaan.

      • Dan sanoo:

        Itseasiassa tässä teidän tapauksessanne on kyseessä B2C, eli esim. OP:n ”Tiliraportointipalvelut ISO 20022 –standardilla”. Käsittääkseni SEPA on vain C2B suuntaan, mutta tuo WebServices kanava mahdollistaa toki kaksisuuntaisen kommunikoinnin.

      • Kimmo lupasi kommentoida tästä tarkemmin, minä kun en ymmärrä tekniikasta paljonkaan.

        Ohjelma, jollainen kyllä hankitaan jos sellainen on olemassa, sisältäisi seuraavat toiminnallisuudet:
        – seitsemän eri pankeissa olevan tilin saman päivän saapuneiden tilitapahtumien tietojen haku ja siirto exceliin
        – lähtevien maksujen suorittaminen excelissä olevan listan perusteella, huomioiden että pankkeja on seitsemän.

        Oletko kenties myymässä tällaista $29/kk?

      • Dan sanoo:

        Aggregointi on toteutettavissa, kunhan kaikki pankit vain saavat itsensä ajantasalle WebServices yhteyskanavan ja ISO 20022 standardin mukaisen B2C rajapinnan kanssa. Pelkkä aggregointi on kuin ”read” access tilitapahtumille. Laskujen maksaminen, ”write”, onnistuu SEPA standardilla, joka on tulossa Euroopan laajuiseksi ja käyttää siis esnisijaisesti myös tuota WebServices yhteyskanavaa.

        Tietoturvanäkökulmasta homma on kaksitasoinen. Ohjelma, joka ottaa yhteyden pankin palvelimelle WebServices protkolollilla (SOAP/XML) vaatii sähköiset allekirjoitukset. Itse pankkitapahtumat hoidetaan tämän protokollan sisällä toisella protokollalla (XML -pohjainen sekin), joka myös vaatii sähköiset allekirjoitukset (tärkeämpi). Näillä kahdella tasolla voidaan käyttää samoja tai eri avaimia (sertifikaatteja, PKI) allekirjoitusten luontiin.

        Ideaalitapauksessa pankkitapahtumat allekirjoitetaan eri sertifikaatilla, joka sijaitsee yrityksen omassa koneessa ja sertifikaatin PIN koodin tietää vain henkilö joka on valtuutettu tekemään näitä tilisiirtoja/maksuja. Pelkän aggregoinnin tapauksessa kumpikin sertifikaatti voi olla palvelimella, mutta kun on kyse rahansiirrosta/maksuista hommaa ei voi suoraan hoitaa näin. Eli tuo maksujen allekirjoitus pitää tehdä selainpäässä, mikä on projekti sinänsä ja siitä joutuu maksamaan jotakin. Palvelun pyörittäminen toimii sitten kuukausimaksulla. Tämä ideaalitapaus on kuitenkin mahdollista toteuttaa varsin turvallisesti.

  4. ”Eli en ihan niin tyhmä olekaan”

    Et ole tyhmä lainkaan. Jos perustat lentokonetehtaan tai telakan, riskirahaa on pakko hakea, koska alkuinvestointi on suuri. Mutta yllättävän monessa bisneksessä pääsee alkuun tekemällä iltaisin tunnin tai pari hommia.

    ”vaikka pelkkä teekkari olenkin ilman kaupallista koulutusta.”

    Siteeraan tässä erästä TKK:lta matematiikasta väitellyttä tohtoriystävääni. Hän meni töihin yksityiseen yritykseen, ei matemaattisiin, vaan erittäin kaupallisiin päällikköhommiin. Ihmetellessäni tätä hän totesi ”eihän bisneksen tekoon mitään kaupallista koulutusta tarvita: ostat halvalla ja myyt kalliilla, ei se sen kummempaa ole.”😀

    • As a matter of fact, tuo on ollut bisnesmallina sekä ensimmäisessä firmassani Jamerassa: http://www.jamera.net/jamera.htm että nykyisessä Hopea.fi:ssä. http://hopea.fi. Välissä kokeilin kaikkia palveluita, vuokraustoimintaa ja isännöintiä, mutta ”kauppa se on joka kannattaa”🙂 Ja oppiarvo on teekkari.

    • Dan sanoo:

      Matemaatikot ja kaupalliset ihmisethän ovat lähellä toisiaan, ainakin jostain näkökulmasta katsottuna🙂 (kannattavuuslaskelmat jne.). Markkinointi, mainonta ja myynti ovat sitten toinen juttu. Ja kyllä terveellä järjellä ja toiminnalla pääsee eteenpäin, ainakin näin uskon😀. Teoreetikkoja ja pohdiskelijoita riittää, sen olen huomannut, eikä siinä mitään, sehän on ihan kivaa. Toinen juttu on sitten tuo ”execution”, eli miten saada pohdinnat ja teoriat hyvin yksinkertaiseksi toiminnaksi. Tämä oli ainakin edellisessä työpaikassani iso ongelma (teollisuustutkimus). IMHO KISS pätee myös bisnesmaailmassa. Hieman karrikoiden mitä yksinkertaisempi ja toimiva sen nerokkaampi. Olikohan tässä pohdiskelua ja teorisointia tarpeeksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s