Silverbankin liiketoimintamalli

Aiemmin jo sivusin jalometalliin sijoittamisen keskeisiä kompastuskiviä, arvonlisäveroa (vain hopeassa) ja osto- ja myyntikurssin erotusta eli spreadia. Suomessa on valtavat rahasummat sijoitettuna arvopapereihin, joissa näitä ongelmia ei ole. Arvopapereiden ongelma koko 2000-luvun on kuitenkin ollut huono tuotto. Jos katsotaan historiaa taaksepäin, maailmanlaajuisesti 1982-2000 oli valtavan menestyksellinen aika osakkeiden tuottokehityksen kannalta. Vastaavasti jalometallien nimellishinta putosi tuona aikana murto-osaan entisestään. Jos havainnollistetaan asiaa osakeindeksin ja kullan hinnan suhteella (nk. DOW/GOLD-ratio), nousi suhde vuoden 1980 1:1-arvosta 44:1-een loppuvuodesta 1999. Tuolloin kuviteltiin osakkeiden jatkavan nousuaan ikuisesti ja että kullalla voisi pian päällystää julkisia pisuaareja.

Nyt tiedämme, että toisin kävi. DOW/GOLD on kymmenessä vuodessa laskenut arvoon 8:1 ja tarjonnut viisinkertaisen tuoton omaisuusluokkaa ajoissa vaihtaneille. Tästä on kuitenkin ollut hyvin vähän hyötyä tavallisille ihmisille, koska metalleihin sijoittamista on pidetty vaikeana extreme-touhuna, ja käytännön mahdollisuuksiakin on ollut vähän. Vasta Tavexin tulo myymään sijoituskultaa 2004 merkitsi jokamiehen sijoittamismahdollisuuden avautumista. Kullan spread on silti siitä tähän päivään asti ollut yli 6%, toisessa kertaluokassa arvopapereihin verrattuna. Hopean tilanteesta kirjoittelinkin jo muutamia päiviä sitten.

Silverbankin tarjoamien palveluiden keskeinen idea on se, että arvonlisäveroa ei peritä, ja ostaminen ja myyminen tapahtuvat kunakin päivänä samalla hinnalla. Tämä tekee palvelusta jopa paremman kuin osakevälitys. Osakkeissa välittäjä ottaa muutaman euron siivun joka kaupasta, ja lisäksi menee – ehkä vaikeammin hahmotettava – spread. Jos kohteena on suuryhtiön osake, tämä voi olla 0,01% luokkaa, mutta pienemmissä yhtiöissä prosentti tai enemmänkin. Silverbank ei ota siivua, eikä spreadia. Yksityishenkilöiden kokoluokassa hopeaan on nyt kustannustehokkaampaa ja likvidimpää sijoittaa kuin mihinkään muuhun kohteeseen. Sijoittajaillassa vitsailimme, että pankkitilinkin korko on useita prosentteja negatiivinen, kun palvelumaksut otetaan huomioon.

Jonkun täytyy tietysti rahoittaa toiminta, ja ne jotkut ovat hopean maahantuojat. Käytännössä kaikki Silverbankin holviin tuleva hopea tulee ulkomailta. Maahantuojilla on tähän asti ollut tarve ylläpitää erillistä myyntiorganisaatiota, joka on aiheuttanut kuluja ja tarpeen lisätä nämä kulut asiakkailta perittävään hintaan. Silverbankin tulon myötä maahantuojille aukeaa Eldorado, kun he voivat keskittyä pelkästään maahantuontiin, ja vahvan brändin ja ylivoimaisen asiakashyödyn Silverbank suorastaan imee kaiken tuodun hopean itseensä, myydäkseen sen asiakkailleen. Silverbank pystyy toimimaan suurilla volyymeillä automatisoidusti aiempaa paljon tehokkaammin, ja siksi koko toimitusketjun kustannustaso pienenee. Suurin hyötyjä on asiakas, jonka maksama hinta on 5,1% alhaisempi kuin silloin, kun Eesti Investeerimishõbe tuli markkinoille.

Mielestämme meillä on kasassa solidi bisnesmalli. Asiakas ei maksa mitään kuluja ja saa standardia sijoitushopeaa säilytykseen samana päivänä kun rahat kolahtaa Silverbankin tilille. Kymmenessä minuutissa hopeasijoituksen voi muuttaa rahaksi sen päivän hintaan. Omaisuutensa voi myös noutaa milloin hyvänsä. Lisäksi hinta/oz on halvempi kuin muilla. Miltä kuulostaa?

– Risto Pietilä

Add to FacebookAdd to DiggAdd to Del.icio.usAdd to StumbleuponAdd to RedditAdd to BlinklistAdd to TwitterAdd to TechnoratiAdd to Yahoo BuzzAdd to Newsvine

This entry was posted in Perustaminen and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink.

2 vastausta artikkeliin: Silverbankin liiketoimintamalli

  1. Teemu Korpi sanoo:

    Kuulostaa mukavalta.🙂

  2. Loistavaa. Viiden ensimmäisen päivän kommenttien perusteella firmastamme on tulossa 100% menestystarina. Tulkaa siis kaikki mukaan!🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s