Avoimuus, osa 1/N

Ehkä ihmettelet, miten saatamme kertoa auki herkässä vaiheessa olevan startupin tarinaa kun se on vielä kesken ja euroakaan ei ole vielä kassaan kilahtanut? Eikö tällaisella vahingoiteta bisnestä?

Vastataan: oikeastaan kassaan on kilahtanut enemmän euroja kuin sieltä on maksettu, eli toiminta on voitollista jo nyt.🙂 Mutta – avoimuudesta:

Silverbankin toiminta perustuu avoimuuteen. Toimintamme salaisuus ei ole tiedon salassa pitäminen vaan sen julkaiseminen. Tätä kautta tieto rahamaailmasta ja sijoitushopeasta leviää ja me esiinnymme hyvässä valossa luotettavan tiedon tuottajina ja välittäjinä. Mitä enemmän sijoittajilla on tietoa, sitä enemmän sijoitushopeaa he ostavat, koska sijoitushopeaa aliarvostetumpaa ja väärinymmärretympää omaisuusluokkaa tuskin on. Siitä edistyksestä huolimatta, mistä on mainittu aiempina päivinä.

Olemme tiimin kanssa käyttäneet oikeasti aikaa julkisuuspolitiikan miettimisessä. Silverbankin toimintamalli ja organisaatio on verkostomainen ja olisi vaikeaa ja rajoittavaa kieltää pääsy tietoon. Siksi teimme päätöksen, että ellei painavaa syytä muuhun ole, yrityksen toiminta on oikeasti läpinäkyvää. Aiomme kertoa avoimesti kaiken, mitä teemme, tämän blogin välityksin sekä muuallakin viestinnässämme. Mainostaminen ei lisäisi tähän palettiin muuta kuin kustannuksia. Emme pelkää kilpailijoiden tuloa, koska tarkoituksemme on hopeaan sijoittamisen lisääminen. Kilpailijat lisäävät toimialan näkyvyyttä ja uskottavuutta. Lisäksi, ainakin Suomen hopeamarkkinoilla, kilpailijoiden tulo paransi myös Hopea.fi:n myyntiä. Ko. pioneeriyritys sai toimia 2,5 vuotta kituliaasti, kunnes ensimmäinen kilpailija, Ikihopea, tuli markkinoille. Tämän jälkeen toiminnan vuosiliikevaihto on kymmenkertaistunut.

– Risto Pietilä

Add to FacebookAdd to DiggAdd to Del.icio.usAdd to StumbleuponAdd to RedditAdd to BlinklistAdd to TwitterAdd to TechnoratiAdd to Yahoo BuzzAdd to Newsvine

This entry was posted in Perustaminen and tagged , , . Bookmark the permalink.

11 vastausta artikkeliin: Avoimuus, osa 1/N

  1. Mielenkiintoista seurata aivan toisenlaisen alueen start-up yrityksen syntymistä verrattuna omaan yritykseen. Näkemykset avoimuudesta inspiroi! Enpä olisi uskonut, että uuden ajan avoimuuden ja läpinäkyvyyden airue löytyisi rahoitus- ja pankkimaailmasta. Hatun nosto sille ja toivotaan Silverbankille ja heidän asiakkaille onnea ja menestystä.

  2. Open source, ilmaisuus jne. on ilmiö, joka näyttää leviävän joka alueelle. Tuntuu yhtä aikaa uudelta ja raikkaalta ja kuitenkin niin luontevalta perustaa yritystä avoimessa ilmapiirissä. IT-puolella ilmiö on jo ottanut jalansijaa vuosien ajan – yritykset liikeideoineen, bisnesmalleineen ja toimintaympäristöineen ovat hitaasti mutta varmasti siirtymässä samaan suuntaan – selkeiksi, määritellyiksi yksiköiksi, joilla on selkeät vahvuusalueet, ja joiden lisäarvo ei liity salassa pidetyn tiedon paljastamiseen maksua vastaan, vaan siihen, että yrityksessä on voimautuneita (empowered) huipputyyppejä, jotka on laitettu rooleihin, joissa he pääsevät toteuttamaan itseään tavalla, joka tuottaa verkoston muille osapuolille lisäarvoa.

    Johtaminen ei myöskään enää ole hierarkista control-johtamista (management), vaan enemmän valmentavaa ja esimerkin kautta tapahtuvaa (leadership). Parhaat ratkaisut tunnistetaan ja kehitetään yhdessä, ja korkein auktoriteetti on se, joka rohkaisee ja tukee (voimauttaa) muita eniten.

    Meillä on Silverbankissa matala tiimirakenne. Erityisen mielenkiintoista on se kokeilumme, että tiimin jäsenillä ei tässä vaiheessa ole taloudellista kompensaatiota tekemisistään. Tunnetun lähteen mukaan tämän lähtöasetelman pitäisi tuottaa paras lopputulos. http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc

  3. Astrid, hienosti sanottu: ”korkein auktoriteetti on se, joka rohkaisee ja tukee (voimauttaa) muita eniten”.

    Olen todella ilahtunut jos kehityssuunta on tämä laajemminkin – ja varsinkin jos avoimuus tulee mukaan myös rahoitus- ja pankkimaailmaan. Myös oma yritykseni haluaa olla tukemassa tätä kehityssuuntaa miten ihmiset jakavat tieto ja osaamista ja tekevät yhteistyötä. Kaikki eivät kuitenkaan kehityksestä pidä. Muutos tarkoittaa samalla monen perinteisimmillä keinoilla (hajota ja hallitse, management by perkele ja tiedon pihtaaminen) valtaapitävän pitävien tahojen vallaan vähenemistä. Elleivät siten ymmärrä muuttua itsekin.

    Linkittämäsi videosi on mainio, löysin saman linkin myös Twitteristä joku aika sitten.

    • Janne, totta.

      Rahamaailmassa avoimuutta ei ole pitkään aikaan ollut, koska rahan tekemiseen liittyy asioita, joihin asiakkaan huomion ei haluta kiinnittyvän. Netistä voi etsiä videoita siitä, kuinka raha valmistetaan. Nähtyään ymmärtää, miksi🙂

      Silverbankin on helppo olla avoin, koska holvissa on koko ajan sama määrä hopeaa kuin asiakkaiden tileillä yhteensä. Toiminta ei siten ole riippuvainen luottamuksesta, niin kuin tavanomainen pankkijärjestelmä. ”We have the real stuff.”

      Valittua avoimuuslinjaa rajoittavat siis lähinnä:
      – turvallisuusseikat
      – yksilönsuoja
      – halu, että edes joskus saisimme järjestää yllätyksiä🙂

  4. Avoimuus on virkistävä trendi bisnesmaailmassa. Monessa pikkufirmassa kuvitellaan, että firmassa on paljon salaista jota pitää varjella, ettei vain kilpailija saa tietää.

    Luen parhaillaan kirjaa nimeltä Rework, jossa esitetään erinomainen vertaus: yrittäjää voi verrata kokkiin. Se, että huippukokki painaa reseptinsä kirjaksi ja kokkaa livenä televisiossa ei todellakaan johda siihen, että joku kopioija ottaa mallia ja perustaa ravintolan tämän huippukokin ravintolan viereen ja lyö hänet laudalta.

    Avoin toiminta vain kasvattaa mainetta. Tiedon pimittämisen kulttuuri on kyllä tiukassa, kuten tämän uutiskommentin kommentti tiivistää hyvin:

    ”Enää ei jemmata. Nyt jaetaan. Ja jakamalla asiat jalostuvat.”

    Tuskinpa. Jos joku keksii ainutlaatuisen liikeidean, niin tokkopa se sitä jakoon pistää ”jalostumaan”…

    Itse väitän, että hyvän liikeidean voi tuosta vaan laittaa jakoon netin keskustelupalstalla tai kahvilassa. Pelkkä idea ei tuota mitään, vaan pitää myös toteuttaa se.

  5. Itseäni mietityttää, että miten on varmistettu se, että holvissanne ON oikeasti aina se määrä hopeaa, jonka asiakkaanne ovat ostaneet?

    Maailmalta on tullut kasapäin uutisia tapauksista, joissa pankit ja sijoituspuljut ovat myyneet kultaa ja hopeaa, jota niillä ei ole oikeasti ollutkaan ja jos ihmiset kävisivät lunastamassa ”kultatodistuksensa”, suurinosa ihmisistä jäisi ilman kultaansa. Kyse on siis varsin laajamittaisesta petoksesta, jossa pankki myy jotain, mitä sillä ei ole. Sitten tätä perustellaan sillä, että ”näinhän pankit voivat toimia” ja ”kassavarantovelvoite blaahblaahblaah” jne.

    Niin, miten vaikkapa minä voin saada VARMUUDEN siitä, että teillä kaikissa tilanteissa ON se fyysinen hopea holvissanne jonka minä voin sieltä halutessani noutaa?

    • Etpä Markus antanut meille pitkää honeymoonia ideamme kanssa…;)

      Avoimuuden periaatteen nojalla en silti voi turvautua ”ettäs kehtaatkin epäillä MEITÄ” -tyyppiseen vastaukseen. Käydään siis asiaan, ja siirretään keskustelu myöhemmin sinne, minne se kuuluu, eli myöhempien toiminnan organisointia koskevien kirjoitusten yhteyteen.

      Ratkaisun pääpointti on vapaan ja sidotun hopean käsitteellinen ero.

      Vapaa hopea on sitä, mitä asiakkaille myydään. Se kirjataan fyysisessä kolikkomuodossa holviin tarkistus- ja punnitusproseduurin kautta. Holvissa olevan hopean kokonaismäärä on sinne viedyn hopean summa. Samassa yhteydessä, kun holviin tulee hopeaa, tehdään samansuuruinen kirjaus maahantuojan tilille. Näin holvissa ja tileillä olevan hopean määrä on koko ajan samansuuruinen.

      Kun asiakas ostaa hopeaa, myy sitä tai tekee mitä tahansa muuta, käsitellään aina vain vapaata hopeaa. Järjestelmän hopean kokonaismäärä ei siis muutu siitä, että asiakas ostaa tai myy. Kaupat tehdään Silverbankin kanssa, jolla on omalla tilillään vapaata hopeaa tarvittava määrä, jota se myy asiakkaille ja myös ostaa heiltä.

      Kun ”tarvittava määrä” ei riitä, Silverbank ostaa (vapaata) hopeaa markkinatakaajilta, joilla on tili Silverbankissa. Nämä toimivat voittomotiivilla ja täyttävät positionsa tilaamalla uutta hopeaa järjestelmän ulkopuolelta. Tämä on sidottua hopeaa, eli bona fide hopeapositio on olemassa, mutta koska se ei ole Silverbankin holvin oven paremmalla puolella, sitä ei voida sekoittaa vapaaseen hopeaan. Sidotun hopean omistaja ei voi tehdä tällaisella hopealla mitään, ennen kuin se saapuu Tallinnaan, viedään holvin suulle, tarkastetaan ja lasketaan. Tässä vaiheessa hopea kirjataan sisään ja se muuttuu vapaaksi.

      Näin voimme varmistaa, että jokainen asiakkaalle myyty ja hänen nimissään Silverbankin säilytyksessä oleva kolikko on heti luovutettavissa. Silti pystymme myös vastaamaan voimakkaaseen kysyntään, vaikka toimitusajat ovatkin pitkät.

      Useimmat alan firmat antavat ymmärtää, että tavara on yhtä aikaa 100% taattu, mutta kuitenkin ostavat sen vasta asiakkaiden rahoilla. Tällaista kuuluukin epäillä🙂

      • Kiitoksia hyvästä vastauksesta! 🙂
        Jotenkin noinhan sen arvelinkin menevän ja hyvä huomata, että teillä homma pelaa ”kuten pitääkin”.

        Mutta jos ette peri säilytyksestä kerran mitään palkkiota, niin mistä teidän voittonne sitten tulee? Kertaostoksesta saadusta provikastako katatte hopean säilytyskustannukset maailmanloppuun asti holvissanne?

      • (allaolevaan MJ kommenttiin:)
        Hei, tämä on keskeinen kysymys. Bloggaamme ansaintamalliin liittyvistä teemoista elokuussa. Palataan asiaan silloin, niin saamme selitettyä pohjille liiketoimintasuunnitelmamme perusteet ennen yksityiskohtiiin menemistä.

  6. Paluuviite: Markkinointiviestinnän teemat ja arvot, osa 3: Avoimuus | Silverbankin blogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s