Hopean kesä-ALE !

AGD-tarjotin 035

 

Aikaisemmin keväällä oli Silvervaultin sisällä keskusteluja mainonnan aloittamisesta hieman laajemmalle, mahdollisesti mm. Ruotsiin. Tukholmastahan pääsee melkein yhtä vaivattomasti kuin Helsingistäkin noutamaan halutessaan hopeoitaan Tallinnasta . Monenlaista materiaalia oli jo työstettynäkin kun sitten alkoivat Bitcoin-tuulet puhaltamaan myönteisesti. Lopputuloksena oli että katsottiin  osan markkinointiin varattujen varojen laittamisen Bitcoineihin olevan sittenkin tuottavampaa sillä hetkellä.

Näin jälkikäteen tarkasteltuna se päätös sitten tuottikin sijoituksena moninkertaisesti voittoa. (Siitäkin huolimatta että kurssihuipusta on pudottu pitkän matkaa alas).  Silvervaultin mainostaminen laajemmalle yleisölle siirtyy täten ainakin jonkin matkaa tulevaisuuteen.

Joten käytetään sitten tätä meidän omaa Artikkeli-saraketta tällä kertaa mainoskanavana, sopiihan se siihenkin tarkoitukseen.

Hopean ja kullan hinnan valuminen on tietysti masentavaa katseltavaa, varsinkin jos on ostanut sitä huomattavasti korkeammalla hinnalla kuin mikä se nyt on. Itse kullekin on vaikea olla immuuni sille harmitukselle. Monilla ulkomaisilla sivuilla kirjoitellaan että se on vain hyvä juttu,  saadaan ostaa halvalla lisää. Periaatteessa se on tietysti tavallaan niinkin (keskihintaa saa pudotettua), mutta kyllä itse lähtisin sijoituksissa aina siitä että kurssin nousu viime kädessä on kuitenkin se tavoitellumpi suunta, oli sijoitus sitten mikä tahansa. (Tulee sisäpuolelle jotenkin mukavampi fiilis).

Psykologisesti tarkasteltuna näyttäisi olevan niin että ihminen kuitenkin on enemmän tai vähemmän laumaeläin, joka ei todellakaan aina toimi järkevästi kaikissa päätöksissään. Jo sellainen käsite ihmiskunnalla kuin: ”Muoti”, kertoo että kun jossain saadaan päähänsä laittaa vaikka lippalakki päähänsä väärin päin ja käyttää sitä jopa pakkas-olosuhteissakin, niin toki siten sitten tehdään koska muutkin niin tekevät. (Lippishän ei estä auringon häikäisyä väärin päin pidettynä,  eikä suojaa kylmyydeltä, sitä varten on pohjolassa keksitty pipo). Mutta koettakaapa saada nämä ihmiset ajattelemaan sitä tältä kantilta . Ei taida onnistua ihan helposti.

Nämä psykologiset faktat tiedostaen on sitten vaan koetettava laskelmoida omissa päätöksissään mikä olisi laumakäyttäytymisen ulkopuolella olevaa järkevää sijoitustoimintaa? Eräs arvometalliasiantuntija sanoi n. kuukausi takaperin että ihmisillä on taipumus haluta ostaa” kaikenlaista” kalliimmalla, vaikka olisi saanut aikaisemmin halvemmalla. Jostain syystä se sitten vaan kelpaa sitten kun siitä saa maksaa enemmän! Muutama vuosi sitten kun esim. Metson osakkeita sai kahdeksan euron kpl.hintaan, mainitsin siitä useallekin ihmiselle. Reaktiot olivat totaalisen jäätävät ja torjuvat. Niihin osakkeisiin ei olisi koskettu kepilläkään.Siitä kahdeksasta alkoi nousu neljäänkymppiin. (nyt taitaa olla 28eur/kpl.) Huvittavaa on että jälkeenpäin olen kuullut ihmisten sanovan että he meinasivat ostaa niitä silloin kun se oli halpaa ! Itse tulen aivan varmasti ostamaan hopeaa myös sitten kun se taas alkaa nousemaan, mutta on varmasti mukavampi ajatella että tulipahan ostettua ainakin jonkin verran silloinkin kun se oli halpaa, eikä aina vain silloin kun se on kalliimpaa. Jos siirtää ostoansa ajatellen tai peläten että se laskee koko ajan, niin pitää muistaa että hopean ja kullan arvo ei koskaan voi pudota täysin nollille, toisin kuin esim. yritykset, joista joka ainoa voi ainakin teoriassa mennä konkurssiin. Olisihan se Metsokin, ”teoriassa” voinutkin mennä jopa nurin. Hopea ja kulta eivät kuitenkaan voi mennä ”teoriassakaan” nurin. Jos olet pitkäaikais-sijoittaja esim. eläkesijoittaja, niin on aivan turha murehtia hopean tämän hetkistä notkahdusta. Turvasatamasi säilyy sinulla niin kauan kun et sitä myy. Kyllä se ajan myötä taas lähtee nousuun.

Sitten varsinaiseen mainokseen: 10.6 sai AGD:tä jo hintaan 14,54 !. Tässä on unssihinta: 20,34 eur. Tähän hintaan on kyllä vaikea löytää FYYSISTÄ  sijoitus-hopeaa mistään.

Joten, olkaa hyvä: Tarjolla  hopeaa juhannus-ALE hintaan !

Hyvää kesää ! T: Senior Partner Frank Johansson

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

MIKSI AVATA HOPEA-TILI SILVERVAULTISSA ?

Kaikista maailman miljardeista asioista voidaan saada kinaa tai keskustelua aikaiseksi. Näistä kahdesta asioiden käsittelymuodoista, Keskustelu asioista on varmaankin hedelmällisempää lopputuloksen kannalta kuin kinaaminen. Myös eri sijoitusvaihtoehtoja voidaan katsella monelta kantilta.
Ihmisillä on usein tarve todistella omia ratkaisujaan ainoina oikeina päätöksinä. Monasti kuulee esim. Volvo- miehen tai Foortti-miehen kehuvan omaa autoaan ja haukkuvan toisen käyttämää automallia. Usein se on tietysti leikkimielisesti tapahtuvaa kinaa, mutta voi siinä olla jotain vahvistuksenkin hakemista omalle valinnalleen. Seuraavaksi esitän tiettyjä näkökulmia ihmisille jotka miettivät Silvervaultin hopeatilin käyttöä varallisuutensa sijoituspaikkana. Yritän esittää asiat kansantajuisesti, riitaa haastamatta ja mahdollisimman neutraalisti, ymmärtäen että kaikki eivät perusteluista huolimatta silti tule syttymään hopeasäästämisestä. On niin paljon muitakin vaihtoehtoja.

1. Pankkitili, vaiko hopeatili ?

Molempia varmasti kaikki tarvitsemme. Kuinka paljon sitten säilyttää euroissa ja paljonko hopeassa, on jokaisen oma päätös. Euro on tällä hetkellä maailmalla suhteellisen vahva valuutta muihin verrattuna, mutta kuinka kauan ? Sitä ei tiedetä. Valuuttasota roihuaa jo maailmalla. Sitä ei Suomen tiedotusvälineissä kuitenkaan juurikaan käsitellä. Joka tapauksessa inflaatio syö pankkitililtä eurot 2-3% vuosivauhdilla.(Velallisia suositaan nyt säästäjien kustannuksella). Tuore Kyproksen tukipäätös osoittaa että pankkitilillä olevat rahat eivät ole aina turvassa. Korostan että Suomessa ei juuri tällä hetkellä ole Kyproksen kaltaista tilannetta. (Toki sinne lähetetään rahaa ,muttei nyt sentään suoraan suomalaisten pankkitileiltä). Korkojen takia ei missään nimessä kannata pankissa pitää rahoja. Ne ovat yhtä tyhjän kanssa nykypäivänä. Myös pankkien erilaiset palvelumaksut ovat nousseet sen verran paljon, että vuoden lopulla jos laskeskelee, niin kyllä niistäkin jonkinmoinen summa jo tulee. Sitä vaan hyväksyy senkin jotenkin asiaa enempiä miettimättä.

Silvervaultin säilyttämä asiakkaidensa hopea on vain Silvervaultin säilytyksessä. Jos yritys menisi nurin, ei sillä olisi kuitenkaan mitään oikeuksia säilyttämiinsä asiakkaidensa hopeoihin. Niitä ei siis voisi käyttää velkojen maksuun. (Kuten ei pankeillakaan ole oikeuksia mennä vaikeuksia kohdatessaan asiakkaidensa tallelokeroihin tonkimaan).

2. Turvasatama ?

Hopean hintakehitys parin viime vuoden aikana ei ole ollut kehuttava. Sitä edeltävät kymmenen vuotta ovat kuitenkin sekä sillä että kullallakin olleet sitäkin parempia. Jos hakee varoillensa turvapaikkaa, niin lähtökohtana on se että varat eivät voi haihtua täysin taivaan tuuliin, vaan että tapahtuipa mitä tahansa, niin aina on kuitenkin jäljellä jotakin arvokasta. Jos arvo nousee niin se on tietysti sitten ”bonuksena”.

3. Tuottoisa sijoitus ?

Edellisessä mainitsin turvasataman, johon mahdollinen arvon-nousu antaa bonuksen. Hopea voi toimia myös toisin päin eli hopean arvo kohoaa voimakkaasti jolloin bonukseksi nousee ”turvasatama”. Hopean, kullan, liborin ym. manipulointi ja sen jatkuminen tai loppuminen ovat suuria kysymysmerkkejä, joihin ei osaa vastata muutoin kuin ”intuitiivisesti”, että tietyillä kepulikonsteilla vaan on taipumus jossain vaiheessa aina loppua kun tuulen suunta muuttuu. Siinä mielessä voidaan ajatella että hopeaa saa nyt halvemmalla kuin tulevaisuudessa.

4. ”Vakuutus” ?

Arvometalleista keskusteltaessa saattaa usein tulla kinaa esim.siitä ettei siitä saa esim. osinkoja ja säilytyskin maksaa. Pitäisi sitten ehkä katsella sitä toiselta kantilta. Eli maksammehan vakuutusmaksujakin huomattaviakin summia vuosittain ilman että talomme palaa välttämättä koskaan elämämme aikana, jolloin siis tuhannet eurot tuli maksettua turhaan ? Arvometalleihin sijoittaminen on siis tietynlainen vakuutus, jossa kuitenkin on sentään jonkinnäköinen todennäköisyys saada jopa vakuutusmaksut, arvon noustessa, takaisin. Tällaista mahdollisuutta harvoin ”oikeilla” vakuutuksilla on. (Ellei sitten se talo josain elämän vaiheessa pala poroksi. Mutta siihen voi sitten liittyä jo niin paljon muutakin ikävää menetystä, ettei mahdollinen voitto enää merkitse mitään).

5.Miksi Silvervault ?

Koska Silvervaultista saa sijoitettua hopeaan kaikkein edullisimmin. AGD- hopea (Ag = Hopean kemiallinen merkki, D = Dollar ) Silvervaultista ostettuna, Tallinnassa säilytettynä on halvin mahdollinen tapa ostaa sijoitushopeaa. Sen saa halutessaan noutaa Konttoristamme, jonka osoite on Narva mnt 63.( Vain kilometrin päässä satamasta). Tullimaksuja ei tule itse noudettuna. Jos haluaa tehdä hintaseurantaa muualla maailmalla olevasta sijoitushopeatarjonnasta / säilytyksestä, niin kannattaa laskea tarkkaan kaikki maksut sekä tullit mitä niihin tulee. Halvempaa vaihtoehtoa on vaikea löytää. Silvervaultin toimintaperiaatteisiin ei kuulu ryöstökalastus vaan pitkäkestoinen asiakas-suhde sekä pien- että suur-sijoittajiin, siten että kaikki voivat olla tyytyväisiä ja saada vähän voitakin leipänsä päälle.

6.Miksei pistäisi hopeaansa pankin tallelokeroon?

Jos nyt pitää uusitun Silvervaultin tuotepaletin hintoja korkeina, niin ei nyt ainakaan pankin tallelokeroissa pidettynä se tule halvemmaksi/ likvidimmäksi. Hinnastot eri kokoisille lokeroille löytyvät eri pankkien sivuilta. Myös tallelokeroissa olevan sijoitus- arvometallin muuttaminen taas takaisin euroiksi vaatii oman vaivansa. Silvervaultilla se käy muutaman napin painalluksella. (Tätä kannattaa ajatella vähän enemmänkin). Myös pelko että onko siellä Silvervaultin holvissa oikeasti mitään tai väärennettyjä kolikoita on turha, koska hopeat saa aina realisoitua netissä napin painalluksella. Tämä pelko muuttuu todeksi vain siinä tapauksessa että haluaisi noutaa hopeaansa Tallinnasta ja eteen tyhjennettäisiinkin säkkejä joissa olisikin pelkkää hiekkaa. Kahden ja puolen vuoden aikana ei toistaiseksi säkeistä ole tyhjennetty muuta kuin hopeaa. (jos yhdessäkin säkissä olisi ollut jotakin muuta niin toiminta olisi loppunut jo aikapäiviä sitten).

7. Miksei kultaan tai muihin ”turvasatamiin”?

Kuten jo alussa kirjoitin, kinaaminen asioista on turhaa. Joku on rikastunut kiinteistösijoituksilla joku osakkeilla jne… Joku on myös köyhtynyt niillä. Ennustaminen on vaikeaa, on vain mietittävä todennäköisyyksiä ja hajautettava tiettyjä osia varallisuudestaan moniin eri vaihtoehtoihin. Jos kuitenkin haluaa hajauttaa varojaan myös arvometalleihin niin jo 50 eur/kk.palkastaan sivuun laittamalla voi avata vaikka eläkesäästötarkoituksessa tilin Hopea-arkussamme. Tai jos haluaa muiden sijoitustensa lisäksi laittaa vaikka tonnin hopeaamme, niin avaa Hopeaholvitilin ja unohtaa vaikka kolmeksi vuodeksi sen sinne. AGD- hopeaa suosittelen koska sitä voimme tarjota kaikkein edullisimmin.

Koska ihmiset kuitenkin haluavat monipuolista tarjontaa esim. perinteistä sijoituskultaa, on suunnitelmissamme kevään aikana ottaa se tuotevalikoimaamme. Turvasatamapaletin ulkopuolelta mainittakoon että Bitcoinit ovat ns. pilottilinjalla ja partnerit voivat niitä jo ostaa. Tästäkään tuotteesta ei kannata kinata ja jakaantua eri kuppikuntiin. Kaikkiin eri sijoitusvaihtoehtoihin sijoittaneista, aina joku voittaa enemmän kuin joku toinen. Onko tällöin kyseessä ”sijoitusguru” vaiko vain ”sattumaguru”, vaikea sanoa. Jälkimmäisiä kuitenkin monet sääennustajatkin jokakesäisissä ennustuksissaan ovat, kun osoittautuu että kesästä tulikin vuosisadan kuivin, vaikka kymmenet muut olivat toista mieltä sammakkoineen. (Sammakon loikkiahan joskus, varsinkin aiempina vuosina käytettiin tulevien kesien säiden ennustuksiin).
Kaikkiin edellämainittuihin kukin sijoittakoon valintansa mukaan. Kunhan ei mieti prosenttiosuuksia sammakon loikkimisten perusteella.

Toivottavasti artikkelini toi yhtään valaistusta, niin vanhojen kuin mahdollisesti uusienkin asiakkaiden mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin.

Frank Johansson, Silvervault Senior Partner

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

HYVÄ JOHTAJUUS – MAMMUTINMETSÄSTYSTÄ VAIKO BONUSTAMISTA ?

Nykyään tuntuu olevan vallalla käsitys että huippujohtajan virkoihin ei saada pätevää johtajaa jollei tälle luvata tähtitieteellisiä palkkioita. Tässäkin asiassa eniten tuntuvat pitävän tätä teoriaa voimassa ”asiantuntijat”, joilla loppujen lopuksi tavalla tai toisella tuntuu olevan oma lehmä ojassa.

Itse jos olisin työhaastattelijana, keskittyisin bonustarjonnan sijaan henkilön uhrautumisvalmiuksiin eli ensimmäinen kysymys olisi : ”Onko sinusta mammutinmetsästäjäksi ? ”

Jokaisen ihmisen elämässä tulee enemmän tai vähemmän vaikeita ajanjaksoja, joista sitten on eri toimintatavoin selvittävä. Itselläni niitä on myös ollut muutamiakin kertoja. Voimaa niistä selviämiseen olen saanut asettamalla päänuppiini ”mammutinmetsästäjä- vaihteen”.  On vain mietittävä miten luolamiehet aikoinaan selvisivät ja filosofoitava itsensä samaan tilaan. Geenit ovat kyllä meillä edelleenkin samat, on vain kytkettävä ne uudestaan päälle. Lapset tarvitsevat ruokaa, se on tärkeintä, sinä itse et ole tärkein, siittä vaan ulos luolasta kaatamaan päivittäinen mammutti ! Päivä kerrallaan, liikoja empimättä.

Mammutin metsästys oli aikanaan vaarallista puuhaa, tuli vammoja tai saattoi menettää henkensäkin. ”So what ! ” Sinne vaan, meni syteen taikka saveen ! On ainakin yritettävä. Jos henki menee niin ehkä heimo huolehtii perheestä kun on kaikkensa antanut.

Joitakin vuosia sitten aloittaessani silloista ”mammutin metsästystä” uudessa työpaikassani aamuhämärässä satojen kilojen ratakiskojen vääntämistä peräkärryille jotka sitten  ylipainosta notkuen kuskattiin asfaltti kipinöiden työmaalle, ajattelin että tässä sitä taas ollaan, perus-mammutinkaatohommissa. Onneksi oli aikaisempaa kokemusta vastaavista tilanteista. Shokkivaikutus jäi vähäiseksi. Seuraava 1v.3kk. oli suurin piirtein samanlaista. Vastasi muukalaislegioonan koulutusleiriä rangaistuspataljoonassa. Polvi meni leikkauskuntoon erään repimisprojektin seurauksena, mutalammikoissa sai kahlailla alushoususillaan, jännetupintulehduksia, läheltäpiti tilanteita, jne… Johtaja oikein varsinainen orjapiiskuri. Niin kuin hän itsekin sanoi ensimmäisenä päivänä, että häntä pidetään aika v-mäisenä miehenä. Oikeassa oli. Kaiken kuitenkin kesti sisukkuudella ja sillä että johtaja oli itse se kovin ”mammutinkaataja”.  itseään säästämättä hän valitsi aina itselleen ne ”pahimmat” paikat. lisäksi hän oli porukan fyysisesti vahvin ja taidoiltaan pätevin. Johti siis kaiken kaikkiaan joukkojaan edestä päin. Tällainen johtaja saa väkisinkin joukkonsa kunnioituksen. Tänä päivänäkin jos pitäisi ”ihan oikeasti” lähteä mammutteja kaatamaan, haluaisin olla hänen laumassaan. Saaliin kaato olisi aika lailla varmaa. Harvassa ovat ne johtajat elämäni varrelta joista sanoisin samaa. Monet elämäni varrella tuntemani johtajat luultavasti jäisivät luoliinsa odottamaan päivän saalista. (Bonusta).

Eräässä toisessa yrityksessä pääsin työnhaussa, testien jälkeen kolmen viimeisen finalistin joukkoon.Tuleva ura siinä yrityksessä katkesi työhaastattelussa johtajan kommentiin: ” Me haluamme tänne rahanahneita ihmisiä ”. Sellaisen toivottavasti sitten saivat. En tiedä miten yrityksellä nykyään menee, mutta uskon että oma myyntifilosofiani joka perustuu pidempiaikaiseen kaikkia osapuolia tyydyttävään ”molemmat voittaa” asiakas-suhteeseen, ketään ryöväämättä, olisi ehkä sittenkin ollut tällekin yritykselle pitkässä juoksussa parempi strategia kuin kertarosvous  ja tyytymätön asiakas. Suomessa kun on vain n. viisi miljoonaa asukasta, niin kyllä tarvitaan niitäkin asiakkaita jotka avaavat yrityksen oven toistamiseenkin. Lisäksi , jos palkkaa vampyyrejä töihin, niin pitää olla tarkkana etteivät nämä verenhimossaan iske hampaitaan isäntiensäkin niskaan. Uhrautumista on turha odottaa tällä rekrytointimenetelmällä. Tai  jos sitä tapahtuukin, niin vain oman navan vuoksi, vaikka joskus se naamioitaisiinkin yhteisen tavoitteen eteen tapahtuvaksi. Kannattaa kuitenkin pitää tässä joukossa kaulaliina  kaulansa ympärillä. Tällä periaatteella ilmeisesti kuitenkin rekrytoidaan aika paljon nykyään henkilöitä yritysten johtoonkin . Mammutinkaataja-rekry ei vaan ole oikein ”IN” tällä hetkellä.

Mammutin metsästys tässä porukassa, toisin kuin ensimmäisessä olisi silkkaa itsemurhaa. Vähän aikaa tämäkin porukka kyllä voisi pärjätä ryöväämällä toisen heimon lihat, mutta toisin kuin nykyään  (maailmalla finanssijohtajien rällästäessä ilman riskiä vankilasta), kivikaudella ryöstöretkistä seurasi rangaistusretkiä joissa ei armoa annettu.

Mistä ihmeen syystä kuvitellaan että hyvien yritysten johtoon ei saataisi päteviä johtajia muutoin kuin lupaamalla huimia rahapalkkioita, kun historiaa vähäänkään lukemalla näkee ettei se voi pitää paikkaansa. Tittelin kipeitä kyllä löytyy aina pilvein pimein huppuyritysten johtoon vähemmälläkin palkalla. Päteviäkin hakioita. Löytyy jopa hakijoita jotka eivät ole tittelinkipeitä. Muistelkaapa vaikka omia armeija-aikoja. (ne ketkä sen ovat käyneet). Oli hyviä alikessuja ja oli huonoja alikessuja. Kaikilla sama hikinen parin euron päiväraha. Silti toiset erottuivat johtajina parempina kuin toiset. Miettikää sotiamme! Ainoat bonukset rintamalla olivat metalliset sirpaleet kehossa loppuelämäksi, (eikä edes hopean muodossa). Silti johto toimi ylemmällä ja alemmalla tasolla niin että tänä päivänäkin saamme lukea sankaritarinoita uhrautuvista johtajista ja tietysti heidän alaisistaan. Ja kaikki ilman sen kummempia bonuksia. Suuri osa teollistuneiden maiden huikeasta kehittymisestäkin on tapahtunut ennen ylisuuria palkkioita. Miksi ihmeessä siis nykypäivänä ei enää voisi tulla menestystä ilman jättipalkkioita? joskus jossakin (muistaakseni USA:ssa)  oli jopa sääntönä ettei johtajan palkka saa olla enempää kuin kuusi kertaa työntekijöitä suurempi. Miten ihmeessä johtaminen onkaan onnistunut niin pienellä palkkaerolla ?

Jos katsoo sitten lähempää historiaa, niin tänä bonusjohtajien aikakaudellahan nyt sitten pitäisi kaikki olla vallan mainiolla tolalla. Miten onkaan mahdollista että esimerkiksi meidän kruununjalokivellä (tai entisellä sellaisella), Nokialla, voi esim. osakekurssista päätellen mennä näin huonosti. Eihän kurssi ole pysynyt edes inflaation vauhdissa. Kaikki tämä huolimatta jättimäisistä johtotason palkkioista. Jatkuvasti saamme uutisista kuulla kuinka tässäkin yrityksessä ”bonusjohtajat” pistävät omia ”mammutinmetsästäjiään”  lihoiksi, omissa luolissaan. Sehän se on tietysti mukavampi keino lihottaa itseään kuin tapella mammuttien keskellä keihäillä. Kyllähän ihmiskunnan historiassa kannibalismillakin on ollut oma paikkansa. Nykypäivän  kvartaalitalous kaiketi sitten on vähän sellaiseen verrattavissa. Taisi vaan Pääsiäis-saartenkin viimevaiheessa olla kannibalismi se viimeinen selviytymiskeino kun kaikki muu elintoiminta oli tuhottu. ” Ai niin, jäihän meidän jälkipolvien ihasteltavaksi ne hienot patsaat”.  Taisivat nekin patsaat olla aikakautensa ”bonukset” sikäläisille herroille.

Jos kysyttäisiin aikakautemme ”bonustajilta” heidän saavutuksiaan, niin kaipa he esittelisivät ympärillämme olevaa hyvinvointia saavutuksenaan. Valitettavasti ympärillämme oleva hyvinvointi ei  ole heidän taidokkaasta bonusjohtamisesta tullutta mannaa, se vain halutaan esittää siten. Bonusjohtajilla vaan (koska heiltä suurimmaksi osaksi puuttuu uhrautumisen halu toisten puolesta) on taipumus pistää muu heimo lihoiksi monellakin eri tavalla. Yksi suurimmista lihoiksi pistämisen metodeista tällä hetkellä on maailmanlaajuinen velan paisuttaminen.  Näin käy kun valitaan johtoon eri asteisia bonuksia, ei uhrautumista kunnioittavaa joukkoa. Vastuuttomalla velanotolla tämä elintaso on aika pitkälti hankittu  (tai ainakin tällä hetkellä ylläpidetään), ei taidoilla. (Eroja eri maiden ja yksilöiden välillä kylläkin löytyy huomattavastikin). Röyhkeästi vaan lisää velkaa tuleville sukupolville.   Ikävin kannibalismin muoto vaan on se että lihoiksi pistetään omat lapset,  päinvastoin kuin oikeat mammutin metsästäjät aikoinaan, jotka olivat valmiit uhraamaan itsensä lastensa puolesta.

(Esim. Aivan lähitulevaisuudessa lastemme tulevaisuutta tullaan rasittamaan Kyproksen paketin tuomalla lisätaakalla jolla tuetaan mm. veroparatiisi-rötösherrojen muhkeita pankkitilejä.) Naamiointi tälle prosessille on jo käynnissä. Kuitenkin tämän päivän hienot perustelut erilaisine sanankäänteineen sillekin operaatiolle tullaan tulevien sukupolvien historiankirjoittajien tutkimuksissa tuomitsemaan jyrkästi vastuuntunnottomiksi ja suoranaisiksi maanpetturuudeksi luokiteltaviksi tempauksiksi. Nämä eivät  tule olemaan yhtä sokastuneita ja harhauskoisia kuin tämän päivän alastoman keisarin vaatteita kehuskelevat ihmiset.

Haluammeko siis bonus- vaiko mammutinkaataja- johtajia? Välttämättä emme kummassakaan tapauksessa saa niistä aina itse demokrattisesti päättää. Tosipaikan tullessa,  Kauaa eivät  ”bonusjohtajat” saisi luolissaan  istuskella metsästäjien vaimoja naurattamassa, kun tilalle astuisi, kuin itsestään, todellisia johtajia porukan vetäjiksi. Niin on aina ollut ihmiskunnan vaikeina aikoina. Tosipaikoissa johtoon vain jotenkin valikoituu ” tosi ”  johtajat. Mitä enemmän tällä johtajalla on arpia ja vaikka puujalkakin (metsästysvammoja), niin sitä lujemmin joukot häntä tukevat. Bonusjohtajat liukenevat sitten vähin äänin  rahasalkkuineen takavasemmalle. (Yksityiskoneilla Cayman saarille, jos pääsevät). Takaisin on kyllä sitten vähän vaikeampi päästä, jollei salkussa (tai ensi perjantaista lähtien arkussa) ollut arvometalleja.

– Frank Johansson

P.S. Kyllä bonusjohtajienkin joukosta löytyy varmasti mammutinmetsästäjiä. Niitä on vaan niin vähän !

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Hopean ja Bitcoinin symbioosi

Hopean ja Bitcoinin yhteistä säveltä tutkitaan jo muuallakin kuin Silvervaultilla.

Tässä Silverdoctorsin mietteitä asian tiimoilta:

http://www.silverdoctors.com/silver-and-gold-a-hedge-against-inflation-bitcoins-a-hedge-against-silver-manipulation/#more-22199

Terv. Frank

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Omaisuusluokkakatsaus

Kirj. Risto Pietilä, Founder

Tiedote on ensi kerran julkaistu 6.2.2013 Hopea.fi:n sähköpostilistalle.

Varallisuuden hallinnan kannalta on keskeistä ymmärtää eri omaisuusluokat. Mikäli kuukaudessa omat tulot on menoja suuremmat, kannattaa pyrkiä lisäämään sen omaisuusluokan osuutta varallisuudesta, joka on suhteessa halvinta (ja tarjoaa näin ollen parhaan tuoton pienimmällä riskillä). Jos taas menot on tuloja suuremmat, kannattaa myydä sitä omaisuusluokkaa, joka on kallista, tuottaa huonoimmin, ja jonka arvon lasku on sen vuoksi myös todennäköinen. Omaisuusluokkien välillä voi vain harvoin vaihtaa ilman suuria kaupankäyntikuluja ja veroseuraamuksia. Siksi on useimmiten järkevää välttää ns. ”näkemykseen” perustuvia vaihtoja, ja rajoittaa kaupankäynti sellaisiin tilanteisiin, joissa sidotaan kiinni uutta ansaittua rahaa, tai vastaavasti irrotetaan rahaa kulutustarpeeseen.

Pääkaupunkiseudun asunto-osakkeet

Olen juuri muuttamassa vuokralle asuntoon, jonka vuokratuottoprosentti ennen veroja on 2,9%. Asuntosijoittaminen ei ole koskaan tuottanut näin huonosti (nykyiset asuntosijoittajat ovat menestyksen huipulla, kun ovat saaneet vuokratulojen lisäksi arvonnousua).

Yhtäältä näen trendin, jossa pääoman tuottoprosentit edelleen laskevat, kun sosialismi valtaa alaa. (Tämä tarkoittaisi hinnannousun jatkumista, vaikka vuokrataso pysyisi ennallaan). Vasta, kun pääomaa on tuhoutunut riittävästi ja olot vapautuvat, pääsee tuottoprosentti jälleen kasvamaan. Näin kävi esimerkiksi Neuvostoliiton purkautuessa, jossa koko 1980-luvun pääoma tuotti tappiota, mutta 1990-luvulla tarjoitui huikeita tuottomahdollisuuksia. Näin tulee käymään myös tällä kertaa, joskaan vapauteen kääntymisen ajankohtaa on vaikea ennakoida.

Toisaalta taas asuntojen hinta ei voi nousta rajatta, koska niitä voi rakentaa lisää. Suomessa on ajettu läpi rakennusmääräyksiä, minkä johdosta uudet neliöt ovat täällä maailman kalleimpia. Lisämääräyksillä ja kaavoitusrajoituksilla voidaan ehkä vielä hieman lisätä rakentamisen kustannuksia, mutta sijoittajan on otettava huomioon myös riski rakentamisen vapautumisesta jos poliittinen suunta kääntyy. Tämä edullinen uustarjonta pudottaisi hintoja ja alentaisi vuokria.

Oikein toteutettuna kassavirtaperustainen asuntosijoittaminen on vähäriskinen tapa vaurastua. Asuntojen hintakehityksellä ei ole juuri merkitystä niin kauan, kuin vuokrataso ei laske, eikä se ole koskaan historiassa laskenut. Haittapuolena on suuri pääomantarve, jota on riskialtista kattaa lainalla.

Metsä ja yhteismetsä

(En ole juuri nyt tutustunut aiheeseen.) Viimeksi kun tutkin niin Pohjois-Suomessa oli yhteismetsiä, joiden tuotto ennen veroja oli 5%, Etelä-Suomessa vain 3%. Suora metsäomistus edellyttää harrastuneisuutta. Metsä on maata, ja maata ei valmisteta lisää. Tämän vuoksi pidän sitä hyvänä sijoituskohteena jos tuottoprosentti on ostettaessa hyväksyttävällä tasolla.

Peltomaa

Tähän pätee sama kuin metsään. Harvoilla on käytännössä mahdollisuutta ostaa peltoa, ellei valmiiksi ole viljelijä. Pellon ja metsäpohjan myyminen ei koskaan ole kannattanut. Jos pelkäät joutuvasi myymään rahapulassa, kannattaa myynti ajoittaa aikaan, jolloin kysyntä on suuri eikä markkina ole täynnä muita myyjiä. Ajoituksen kannalta nyt saattaa olla hyvä aika myydä jos joka tapauksessa aikoo myydä 10 vuoden kuluessa.

Lainan otto

Ne, jotka tarvitsisivat lainaa, eivät sitä saa. Jos saisit lainaa hyvin ehdoin, et todennäköisesti sitä tarvitse. Tulevaisuuden epävarmuudesta johtuen en kehota ketään ottamaan lainaa keinottelutarkoituksessa, vaikka se onkin ollut viimeiset 4 vuotta tuottoisaa alhaisten korkojen ja nousevien kurssien aikana. Sillä ethän sinä tiedä, miten kurssit kehittyvät tulevaisuudessa. Arvaukset on järkevämpi tehdä omalla rahalla, vaikka lainaa saisi ilmaiseksi. (Uutisissa kerrottiin, että lainaa voi saada negatiivisellakin korolla, mutta jos ollaan realisteja niin siitä ei lopulta hyvä seuraa, ja silloin on parempi olla omat finanssit visusti kunnossa.)

Lainan anto

Alhaisten korkojen aikana saattaa tuntua houkuttelevalta ajatus, että voi auttaa kipeästi rahaa tarvitsevaa puolituttua lainaamalla hänelle kymppitonnin houkuttelevalla korolla, esim. 25%/vuosi. Tällaiseen tilaisuuteen tarttuminen ei yleensä kannata. On epätodennäköistä, että toinen osapuoli on luottokelpoinen, jos hän tarjoaa tuollaista korkoa. Hänellä on todennäköisesti aikaisempia vippejä, joita on mahdollisesti alettu periä voimakeinoin. Ellet sinä ole halukas käyttämään painostusta velkasi perinnässä, jäät takaisinmaksujonon hännille. Vaikka parhaassa tapauksessa kaveri ei olisikaan valmiiksi velkakiikussa, hän on vaarassa joutua sinne sinun lainasi johdosta.

Jos taas annat lainaa kiltisti alhaisella korolla ja hyvillä vakuuksilla, muista tämä: inflaation kiihtyessä jäät tappiolle, vaikka laina maksettaisiinkin takaisin. Jos taas käännytään deflaatioon (johon liittyy omaisuusarvojen romahdus, epälikvidisyys ja työttömyys), kasvaa riski lainanottajan maksuvaikeuksista. Mikäli pankit käyttävät massairtisanomisehtoaan, ovat yksityiset ihmiset vaikeuksissa riippumatta siitä, ovatko he ottaneet vai antaneet lainaa. Mitä vähemmän tuolloin on velkasuhteita, sen paremmin ovat asiasi.

Kulta

Kullan hinta on polkenut 1,5 vuotta paikallaan. Saatavuus on tällä hetkellä hyvä. Kulta on luultavasti hyvä sijoitus lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä pelkkä omistaminen ei tuota mitään, toisaalta tällöin välttää maksamasta veroja ja kuluja, jotka vetävät useimpien muiden sijoituskohteiden pitkän aikavälin reaalituoton miinuksen puolelle. Mikäli kultaharkot tyynyn alla parantavat unen laatua, on niitä mielekästä hankkia 😉 Tunnetaan myös tapauksia, jotka nukkuvat paremmin jos heillä on 20000 € pankkitilillä, eli kokeilkoon kukin, mikä hänelle passaa.

Hopea

Hopean hinta on polkenut 1,5 vuotta paikallaan. Viime syksynä odottamani nousun alku on palannut lähtökuoppiinsa. Pitkällä aikavälillä hopeaan pätee sama kuin kultaan. Lyhyellä aikavälillä mielekkäämmän ostokohteen (tai myyntikohteen) ratkaisee keskinäinen hintasuhde (Gold:Silver ratio). Nykyinen suhde 53:1 on mielestäni lievästi edullinen hopean ostolle ja kullan myynnille. Lähivuosien ääriarvoja ovat 65:1 ja 32:1.

Lyhyen aikavälin sijoittamiseen vaikuttaa myös likviditeetti, eli ostamisen ja myymisen helppous ja kulujen pienuus. Hopea.fi on alentanut sijoituskullan palkkioita ja spread on nyt 3,55%. Alempana tiedotteessa on Hopea.fi:n Hintatakuu AGD-sijoitushopealle, jossa spread on 6,00%. Silverbankin spread on vielä tällä hetkellä 0,50%, joskin kerrottakoon ennakkotietona, että sitä ollaan korottamassa seuraavassa hinnaston päivityksessä. Korotuksen jälkeenkin se on selvästi edullisin tapa ostaa ja myydä fyysistä metallia, ja palkkiot pienenevät sijoitussumman kasvaessa tai mikäli kyseessä on aktiivinen sijoittaja (ostaa ja myy).

Jos hopean pörssikurssi on alhainen, fyysiset preemiot nousevat. Amerikassa AGD on tammikuussa maksanut jopa 6% yli spotin, ja meidän toimittajaltamme on ollut tavara ajoittain lopussa. Tilanne olisi kireä, mikäli Silvervaultin kysyntä olisi kovaa. Se on (onneksi) ollut pikemminkin laimeaa, ja hinta meillä on ollut noin 15% yli spotin kun normaalitaso on noin 20%. Tämä ilmaisena vinkkinä – ylitarjontatilanteen hiljalleen purkautuessa tulee tuo 5% erotus ns. ilmaisena rahana (preemioarbitraasi) sijoittajan taskuun, sen lisäksi että kurssi voi nousta tai laskea. Disclaimer: jos ylitarjontatilanne ei koskaan purkaudu, ja Silvervaultissa on aina tulevaisuudessa enemmän myyjiä kuin ostajia, ilmaista rahaakaan ei tule. Tämän suuruusluokan preemioarbitraasitilanteita on ollut keskimäärin pari vuodessa, ja mainitsen asiasta kun se nyt sattumalta on päällä juuri nyt. Yleensä asiasta tiedotetaan vain osakkaille. (Itse informaatio on toki julkista, mutta se pitää osata itse laskea vertaamalla AGD:n hintaa spot-hintaan.)

Bitcoin

Bitcoin on juuri tätä kirjoitettaessa mielenkiintoisessa vaiheessa. Hinta on noin 15 €/BTC (viikkoa myöhemmin: 19 €/BTC), nousua kuukaudessa 50% 80%. Nousua on siivittänyt bitcoinien tuotantoon käytettävien ASIC-piirien tuleminen valmistukseen ja lukuisat uutiset bitcoinin käyttömahdollisuuksien kasvamisesta kansainvälisessä maksuliikenteessä.

Hopea.fi välittää bitcoineja, eli jos olet halukas ostamaan/myymään käteisellä ja kaupan suuruusluokka on vähintään 2000 €, kannattaa ottaa yhteyttä. Välitämme kaupan jopa samana päivänä ja perimme itsellemme pienen välityspalkkion. (Hopea.fi ei itse omista coineja, vaan ainoastaan välittää niitä, syynä mm. verokohtelu). Kauppatavassa yhdistyy luotettavuus, joustavuus ja tarvittaessa anonymiteetti. Pieniä määriä voi ostaa netissä mainostavilta kauppiailta tai kavereilta. Aktiiviselle sijoittajalle mielekäs vaihtoehto on avata tili kansainväliseen bitcoin-pörssiin, jossa kauppaa voi käydä reaaliajassa sen jälkeen, kun tili on auki (varaudu jopa kuukauden viiveeseen) ja sekä rahat että bitcoinit on asianmukaisesti toimitettu sinne.

Suosittelen (edelleen) joka ikistä sijoittamaan vähintään pienen summan bitcoineihin. Suosittelen kaikille myös bitcoiniin tutustumista. Vaikka yleensä kannattaa ensin tutustua ja vasta sitten sijoittaa, bitcoinin arvonkehitys on ollut niin nopeaa (viimeisen 1,5 vuoden ajan 15% kuukaudessa) että nyt jopa päinvastainen marssijärjestys voi tulla kyseeseen. Näin siis, jos ei oikeasti muka löydä aikaa tutustua tähän kiehtovaan keksintöön, joka on jo mullistanut kansainvälisen mikromaksuliikenteen ja voi tulevaisuudessa olla paradigmamuutos koko rahajärjestelmälle.

Pörssiyhtiöiden osakkeet

Osakkeet ovat sijoitus tuottavaan yritystoimintaan ja siksi pitkällä aikavälillä tuottava sijoituskohde. Suurista kaupankäyntikuluista ja veroista johtuen olen sillä kannalla, että ”osta-ja-pidä-ikuisesti” on varmin tapa jäädä voitolle tai edes mahdollisimman lähelle nollaa. (Eihän tililläkään pidetty raha säily, vaan se kärsii inflaatiosta.)

Osakkeiden arvostustasoon en osaa ottaa kantaa. Suosittelen suhtautumaan osakkeisiin yksilöinä ja tutkimaan hankittavaa yritystä yhtä huolellisesti kuin asuntosijoittaja tutkii uutta asuntohankintaansa. Tällöin ei tarvitse pelätä tulevia kurssimuutoksia, koska melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että osakemarkkinoilla on myös tulevaisuudessa rajuja nousuja ja laskuja, ilman että hyvien yhtiöiden osinkomäärät kovinkaan paljon muuttuisivat.

Sijoitusrahastot

Jan Hurri, jonka kirjoitukset ovat yleensäkin täyttä rautaa, on vertaillut sijoitusrahastojen kuluja:

Pitkällä aikavälillä keskimäärin useaan prosenttiin nousevat vuosikulut (kun kaikki kulut huomioidaan) ja verot (veroa maksetaan myydessä myös inflaation osuudesta, inflaatio on pitkällä aikavälillä noin 6-7% vuodessa) rasittavat sijoittajan reaalituottoa niin pahasti, että rohkenen väittää, että keskimäärin osakesijoitusrahastoon sijoittava ei voi jäädä pitkällä aikavälillä voitolle. Verotusta ollaan lisäksi koko ajan kiristämässä.

Korkorahastoissa ongelmana on myös se, että saatava korko on pienempi kuin inflaatio, mikä tarkoittaa pääoman arvon alenemista tätäkin kautta edellämainittujen lisäksi.

Jos kaupankäyntikulut ovat pienet, voi sijoitusrahastoja ajatella lyhyen aikavälin likviditeetinhallintaan jos muut vaihtoehdot eivät tunnu omilta. Kannattaisi tosin tutustua niihin muihin vaihtoehtoihin.

Eläkevakuutukset tms.

Sain äsken tiedotteen, jossa oman eläkevakuutukseni 1681,80 € sijoitetusta pääomasta on 11,3 vuoden jälkeen jäljellä 187,92 €. Vakuutusyhtiö on onnistunut syömään pääomaani nimellisellä 17,6% vuositahdilla. Reaalisesti kyseessä on yli 20% vuosivauhtia tapahtuva varainsiirto minulta Britannian pankkiireille.

Tästä puhutaan kyllä, mutta ei mielestäni tarpeeksi. Monilla nuorilla on edelleen otettuna eläkevakuutus, jonka ehdot varmistavat jo nyt, että he eivät voi milloinkaan saada takaisin merkittävää osuutta sijoittamistaan rahoista. Kun lisäksi ekstrapoloidaan, millaista tahtia eläkevakuutusten ehtoja on julkisvallan taholta heikennetty 10 vuodessa, en yllättyisi vähääkään, vaikka kukaan alle 35-vuotias ei saisi omastaan takaisin penniäkään, riippumatta pennin ostovoimasta 30 vuoden kuluttua.

Tutki oman eläkevakuutuksesi ehdot tarkoin! Lupaan, että on äärimmäisen vaikeaa saada tietoa kaikista kuluista, ja suosittelen, että lisäät löytämiesi vakuutusyhtiön ja rahastoyhtiön kulujen päälle vielä 3% vuodessa piilokulujen osuudeksi, tai käytät toteutunutta keskimääräistä ”tuottoa” kuten minä yllä. Jos et ole aivan lähivuosina saamassa rahoja takaisin eläkkeenä tai muuten, harkitse, kannattaako olla vuosi työttömänä tai erota (toivottavasti väliaikaisesti) puolisosta, jotta ennenaikainen takaisinsaantiehto täyttyisi.

Jos vielä maksat eläkevakuutukseen rahaa, jatka toki maksamista. (Tämä oli vitsi.)

Itse harjoitettu liiketoiminta

Suomi on hankala paikka harjoittaa yritystoimintaa. Paradoksaalisesti se saattaa tämän vuoksi olla vastaavasti kannattavaa! Maassa on vain vähän yrittäjiä, minkä johdosta markkinat eivät useinkaan toimi täydellisesti. Ikääntyvä väestö ja suuri julkinen sektori tarjoavat mahdollisuuksia symbioottiseen yritystoimintaan. Vieressä on Viro, joka on pääomavaltaisten yritysten ja emoyhtiöiden luvattu maa. Ennen uuden yrityksen perustamista kannattaa kuitenkin hankkiutua liikemiesoppiin, ettei tee kalliita virheitä.

Jos et tavoittele suuria, esimerkiksi englanti-suomi käyttöohjeiden kääntäminen on lakisääteistä puuhaa, jossa kuka tahansa työtön nörtti pystyy työskentelemään milloin haluaa ja organisoimaan itselleen 40-60 €/h tulot jos tekee yrityksen nimissä. Kielitaidolla ei ole suurta merkitystä, koska nettiä voi käyttää apuna kääntämisessä ja käyttöohjeet ovatkin keskimäärin aika kuraa – toki paremmalla englannilla kääntäminen sujuu nopeammin ja työstä tienaa siksi paremmin.

Listaamattomien yhtiöiden osakkeet

Näinä kuukausina hyväksytään nk. bisnesenkelien verovähennys, jolla voi pienentää pääomatuloistaan maksettavaa veroa 50% siltä osin, kun sijoittaa tuoton tietyt kriteerit täyttävien pienyritysten osakkeisiin. Vähennys vaikuttaa aika harmittomalta pikkuporkkanalta, mutta sen innoittamana syntyy varmasti myös paljon kehitysyhtiöitä, jotka kauppaavat pienyrityksiä pahaa-aavistamattomille tavan tallaajille. Pari vinkkiä:

– Tutki, saatko edes verovähennystä. Siinä on tietyt kiemurat eikä tätä ole vielä hyväksytty EU:ssa eli siihen voi tulla muutoksia (yleensä huonompaan).

– Aina, kun valtio auttaa jotain, markkinat korjaavat sen, eli kaupusteltavien pienyritysten määrä kasvaa, laatu huononee ja hinta nousee. Se päivä on vielä näkemättä, että valtio tajuaisi kaikkien kannustimien toimivan itseään vastaan. Tämä on muuttumaton taloudellinen periaate.

Jos kuitenkin hyviä pienyrityksiä on, voi osaava sijoittaja saada hyvän tuoton. Parhaiten tienaavat tietenkin ne kehitysyhtiöt, jotka pystyvät ostamaan yrityksiä halvalla (murto-osalla siitä hinnasta, mitä maksetaan listautumis- tai edes seed-annissa) ja auttamaan ne kasvuun tai likvidoimaan voitollisesti.

Nyt kun pelottelu on suoritettu, onkin hyvä mainostaa, että Silvervaultin osakkeista 25% on suomalaisen sijoitusyhtiön Hopeapankki Holding Oy:n omistuksessa, ja tämän yhtiön omistajina on vuorostaan noin 70 Silvervaultin asiakasta. Osuustoiminnallinen henki elää vahvana, ja aika-ajoin järjestämme uusille asiakkaille mahdollisuuden tulla omistajaksi. Omistajuudesta on lukuisia rahamääräisiä ja muita hyötyjä, vaikka HHOy ei olekaan jakanut osinkoa, eikä lähivuosina todennäköisesti jaakaan. Asiasta tiedotetaan siihen oikeutetuille kun se käy ajankohtaiseksi.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

KILPAILU + YHTEEN HIILEEN PUHALTAMINEN = TULI + VESI = EI TOIMI

Me kaikki olemme nähneet luontodokumenteista miten suloisesti eri lajien pentueiden sisarukset kisailevat keskenään. Leikki on kuitenkin todellisuudessa harjoittelua elämän kilpajuoksua varten. Kovin kauan ei kestä kun jo alkaa taistelu ruoasta, jossa vahvemmat sisarukset riistävät ruoan heikommilta sisaruksiltaan. joskus heikommat joutuvat jopa vahvempien sisarustensa ruoaksi. Ihmiskunnan historia osoittaa tai olisi ainakin pitänyt osoittaa ettemme poikkea muista lajeista siinä suhteessa juuri lainkaan.

Kilpailua on helppo pitää jonkinlaisena leikkinä mutta se on kuin tuli joka saattaa helposti riistäytyä käsistä.Esimerkkinä voidaan pitää vaikka jääkiekkoa tai jalkapalloa jossa hyvinkin äkkiä osallistujat saattavat olla toistensa kurkussa kiinni, (niin pelaajat kuin yleisökin).

Jostain syystä kilpailua on alettu ihannoida yritystoiminnassakin monilla tasoilla yhä enemmän ja enemmän. Työntekijät pistetään kilpailemaan keskenään ja pisteytetään paremmuusjärjestykseen. Tietojärjestelmissä on sitten jatkuva seuranta henkilöistä. Kuvitellaan että työntekijät,tietäen kulloinkin omat pisteensä, leikkisästi kilvoittelevat paremman tuloksen perässä. Todellisuudessa työyhteisö muuttuu enemmän ja enemmän ”hyeenalaumaksi” syöden toinen toisiaan monin tavoin. Ristiriitaisinta tässä on kuitenkin se että kuvitellaan ja jopa mainostetaan että ”meidän yrityksessämme” kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Jos on luotu kilpailuasetelma ja katsottu siitä olevan yritykselle etua, niin samalla pitää myös luopua yhteen hiileen puhaltamisesta.Tulella ja vedellä on eri tehtävät nuotioretkellä.

Myös globaalissa maailmantaloudessa on nähty kilpailu ihmeitä tekevänä voimana. EU:n tavoite oli vielä jokin aika sitten tulla maailman johtavaksi markkinatalousmaaksi. Tässä aitajuoksussa vain kävi niin, että kompastuttiin jo ensimmäisellä aidalla. Maaliin kompuroitiin kuitenkin polvivammaisena iloisesti yleisölle vilkuttaen voittajan elkein, tajuamatta että yleisön buuaukset eivät olleet suosionosoituksia.(taputuksen ja buuamisen eron pitäisi sentään tajuta). Uskomattoman vaikeata tuntuu olevan sen ymmärtämisen, että jos on voittajia on myös häviäjiä. Myöskään palkintokorokkeelle ei vielä kukaan ole koskaan jäänyt asumaan vaan sieltäkin on tultava alas, ja jo seuraavassa palkinnonjaossa voi joutua istumaan katsomossa taputtamassa (tai olla taputtavinaan hampaat irvessä).

Kilpailuja on maailmantaloudessakin monenlaisia. Aitajuoksu ei ehkä sovi kaikille vaikka mahdollinen voitto siinä tietysti tuleekin nopeammin kuin esim. maratoonissa. Edellytys tietysti sitten on että pääsee niiden aitojen yli. Liian usein vain näkyy lajivalinnassa tuon aitajuoksun olevan ykkösvaihtoehtona kilpailtaessa taloudessa niin Suomessa, Euroopassa, USA.ssa kuin monessa muussakin maassa.

Aasian maissa varsinkin Kiinassa tuntuu lajivalinta kohdistuneen suurelta osin maratooniin matkalla maailmanvaltaan, toisin kuin Euroopassa jossa edelleenkin sännätään vähän sinne ja tänne, tehden monenmoisia pikaratkaisuja, yrittäen pokerinaamalla saada ne näyttämään tarkkaan harkituilta toimenpiteiltä.

EU:n perustana piti olla vapaa kilpailu, päättäjien kuitenkaan käsittämättä että silloin toiset menestyvät ja toiset putoavat. Eli nyt ollaan tilanteessa jossa pitäisi puhaltaa yhteen hiileen kesken kilpailun. Vai sanottaisko että kisan mitallistien on murrettava palasia mitalleistaan häviäjille jotta kaikista tulisi solidaarisuushengessä ”voittajia”. Toisin sanoen Heitetään vettä nuotioon ja toivotaan että hiillos kuitenkin jatkaa kytemistään kunnes syttyy uudestaan. Signaali on kuitenkin ristiriitainen kun kilpailussa pärjänneet eivät sitten kuitenkaan koskaan saisi nauttia voitostaan. Miksi siis jatkaa kilpailua? Oliko siis vain tarkoitus olla kilpailevinaan? Yritystasolta voidaan mainita hyvänä esimerkkinä useat suuret pankit jotka ovat monina vuosina päässeet palkintopallille (usein valitettavasti kiellettyjä aineita käyttäen) mutta sieltä sitten lujaa alas pudonneina vaatineet ”yhteen hiileen puhaltajia” avuksi hädän hetkellä.Siis ei sitten kuitenkaan kilpailtu vai? Ne pankit jotka eivät paistatelleet parrasvaloissa lyhyiden matkojen voittajina vaan puurtavat edelleen pitkäjänteistä maratoniaan pelkällä kaurapuurolla, eivät saa mitään tukea. Jatketaanko siis edelleenkin kilpailemista vai puhalletaanko yhteen hiileen ? Tuntuu siltä että toiset kilpailevat milloin lystäävät ja toisten rooli on puhallella hiiliä silloin kun toiset käskevät. Ei kovin toimiva järjestelmä. Ei isossa eikä pienessä mittakaavassa.

Kilpailusta emme pääse eroon. Se on meihin niin voimakkaasti sisäänrakennettuna. Vapaassa markkinataloudessa on oltava oikeus menestyä. Pyrkimys parempaan elintasoon ei ole synti. Ei kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä eikä varsinkaan muita polkemalla sairaalla kilpailuhengellä. Eri yritysten välillä tulee aina olemaan kilpailua, se on selvä. Terveeseen kilpailuun harvoin kuitenkaan kuuluu konkurssiin menevän naapurikauppiaan pelastaminen, kuten ei myöskään yrityksen sisällä työskentelevien henkilöiden keskinäinen kilpailuttaminen samalla hyvää yhteishenkeä hehkuttaen.

Miten tässä ahdingossa olisi mahdollista pärjätä?

Vanha Roomalainen sananlasku sanoo:”Satis sapientis”, ”viisaalle kyllin”. hullunkiilto silmässä painaminen ”Sata lasissa”kvarttaalitalouden kilpailuhuumassa ei ehkä ole kuitenkaan pitkässä juoksussa se paras tapa toimia kenellekkään tällä planeetalla, Ei yrityksille eikä ihmisille.Jotkut harvat saattavat onnistua niinkuin jotkut voittavat lotossakin. Kokonaisuudessa siitä sitten voi kuitenkin olla ihmiskunnalle pelkkää haittaa, kun ei kokonaisuutta enää nähdä, eikä ymmärretä omassa kilpailuhuumassaan.

Omalta kohdaltani voin todeta että jalkani olivat liian lyhyet aitajuoksuun osakesalkku kainalossa ja vaikken kompastunutkaan ensimmäiseen aitaan ja joskus taisin aika ajoin jopa saada jonkun himmeämmän mitallinkin niin olen nyttemmin siirtynyt pidemmän matkan juoksijaksi niin fyysisesti kuin sijoittajanakin. Kärsivällisesti niinkuin Kiinalaisetkin, pikkuhiljaa, kuukausittain kasvattaen arvometallivarantoani, monin tavoin eri muodoissa, lähinnä fyysisenä hopeana, etupäässä AGD:nä Silvervaultista ostettuna josta sijoitushopeaa saa halvimmalla. Kiirettä ei ole. Vaikka hopean arvo polkisikin paikallaan vielä jonkin aikaa niin joka kuukausi sen määrä kuitenkin holvissa kasvaa ja sen myötä tietysti sen arvokin.

Eikä se hopeaan rauhallisesti sijoittaminen estä ottamasta pikajuoksupyrähdyksiäkin, jos joskus kaipaa adrenaliinia vereen.

Motto:

Jos kaipaat kilpailua niin kilpaile mielummin maratoonarin tavoin.( Voitto tulee viiveellä).

Jos kaipaat yhteenhiileen puhaltamista niin vältä keskinäistä kilpailua puhaltajien kesken.(voitto varmempaa).

Frank Johansson

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Bitcoinista

Risto vielä leikkaa väliin, vaikka Frankin tavaraa on tulossa ensi viikolla…:)

Tässä blogissa en ole niin paljon kehunut muita sijoituksia kuin hopeaa. Viime viikolla kuitenkin lähetin Hopea.fi:n sähköpostilistalle laajemman omaisuusluokkakatsauksen, jossa oli useampia huomioita kannattavista ja ei-niin-kannattavista varallisuuden säilytystavoista. Sain artikkelista enemmän kiitosta kuin kertaakaan sitten vuoden 2008. Tulkoon seuraava ote sellaisenaan tiettäväksi:

—-****—-

Bitcoin on juuri tätä kirjoitettaessa mielenkiintoisessa vaiheessa. Hinta on noin 15 €/BTC, nousua kuukaudessa 50%. Nousua on siivittänyt bitcoinien tuotantoon käytettävien ASIC-piirien tuleminen valmistukseen ja lukuisat uutisen bitcoinin käyttömahdollisuuksien kasvamisesta kansainvälisessä maksuliikenteessä.

Hopea.fi välittää bitcoineja, eli jos olet halukas ostamaan/myymään käteisellä ja kaupan suuruusluokka on vähintään 2000 €, kannattaa ottaa yhteyttä. Välitämme kaupan jopa samana päivänä ja perimme itsellemme pienen välityspalkkion. (Hopea.fi ei itse omista coineja, vaan ainoastaan välittää niitä, syynä mm. verokohtelu). Kauppatavassa yhdistyy luotettavuus, joustavuus ja tarvittaessa anonymiteetti. Pieniä määriä voi ostaa netissä mainostavilta kauppiailta tai kavereilta. Aktiiviselle sijoittajalle mielekäs vaihtoehto on avata tili kansainväliseen bitcoin-pörssiin, jossa kauppaa voi käydä reaaliajassa sen jälkeen, kun tili on auki (varaudu jopa kuukauden viiveeseen) ja sekä rahat että bitcoinit on asianmukaisesti toimitettu sinne.

Suosittelen (edelleen) joka ikistä sijoittamaan vähintään pienen summan bitcoineihin. Suosittelen kaikille myös bitcoiniin tutustumista. Vaikka yleensä kannattaa ensin tutustua ja vasta sitten sijoittaa, bitcoinin arvonkehitys on ollut niin nopeaa (viimeisen 1,5 vuoden ajan 15% kuukaudessa) että nyt jopa päinvastainen marssijärjestys voi tulla kyseeseen. Näin siis, jos ei oikeasti muka löydä aikaa tutustua tähän kiehtovaan keksintöön, joka on jo mullistanut kansainvälisen mikromaksuliikenteen ja voi tulevaisuudessa olla paradigmamuutos koko rahajärjestelmälle.

/—-****—-

Olen varsin ylpeä niistä miljoonista euroista, jotka asiakkaani ovat vaurastuneet sijoittamalla hopeaan. Yksi hyvä neuvo on parempi kuin mikä tahansa määrä huonoja. Nyt uskon, että hopean veroinen sijoituskohde on keksitty, ja vaikka tällä kertaa riskit ovat suuret (bitcoin voi muuttua arvottomaksi, samoin kuin eurot tai dollarit, toisin kuin hopea tai kulta), ovat arvonnousumahdollisuudet huikeat. Pienet määrät joudut haalimaan mistä parhaiten löydät, yli 2000 € sijoituksissa voit ottaa yhteyttä minuun.

Risto Pietilä

 

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti