Näin yksinäiseltä näytän istuessani Silverclubin komentokeskuksessa. Ympärillä on kyllä rutosti kiveä, mahonkia ja hopeaa, mutta jotain puuttuu. Ehkä se olet juuri sinä? Etenkin tänään, mutta varmasti muinakin päivinä ennen avajaisia tarjoamme mahdollisuuden osallistua klubin sisustuksen viime viimeistelyihin. Jos olet reipas ja auttavainen, ja satut kävelemään pitkin Pursimiehenkatua, soita 050-3235950 minulle (klubille tulee pian omakin puhelinnumero) ja on hyvä mahdollisuus, että pääset auttamaan:

Ehkä kulunvalvontalaitteistojen asentaminen on sydäntäsi lähellä?
90-vuotias pianonvirittäjä totesi pianomme tyyppikilven puuttuessa “ainakin 150-vuotiaaksi”, kannen vanerin laatu pääteltiin “…koska pähkinäpuuta se ei ole, eikä jakarandaa, eikä – -, niin sen on pakko olla ruusupuuta. Mutta sitä ei kyllä nykyään mistään saa. Jos joudun korjaamaan sitä niin käytän visakoivua ja sitten.. meikkaan sen
“. Koskettimet olivat norsunluuta ja mustat eebenpuuta.
Verhokangasta ostettiin 35 neliömetriä, ja nyt se on enää ripustusta vailla…
Mut ehkä koviten me kaivataan porukkaa siivous- ja tiskausnakkeihin. Tulkaa vaikka kauempaakin, jos kuulette kutsun
- Risto Pietilä
Hehee…:) Ennen kuin blogaus edes valmistui, tänne oli jo saapunut neljä (4) ammattimiestä asentamaan turvalaitteistoja, sähköjä, listoja ja verhoja! You made my day, guys!
Upeaa huomata että yhteinen asia kiinnostaa. Harmi kun en ole saanut muilta maallisilta kiireiltäni… mut jokohan nyt pakkasviikonloppuna pääsis poikkeamaan, soitellaan.
Hyvä erityisesti tuo ensimmäinen kuva.
Kohta ne bileet alkaa, malttakaa vielä odottaa. Tsemppiä loppurutistukseen!
Auttaisin kyllä mielellään, mutta vielä ei ole asumisratkaisua Helsingistä löytynyt. Lähetinkin aiheesta jo viestiä Ollille, mutta hyödynnetäänpä tämäkin bloginäkyvyys:
Käyn töissä Helsingissä ja vapaa-ajallani auttaisin mieluusti erilaisten projektien kanssa klubilla. Halpoja kämppiä ei Helsingissä kuitenkaan ole kuin paikallisille opiskelijoille ja käsittääkseni hekin saavat jonottaa kuukausia. Toisaalta, Helsingistä todennäköisesti löytyy myös opiskelijoita, joilla ei ole töitä ja voisivat kaivata apua vuokran kanssa. Niinpä sen sijaan, että ajaisin yhteensä 100 kilometriä päivässä ja polttaisin rahaa hiilidioksidiksi, maksaisin mieluusti bensassa säästetyt rahat kohtuullisena korvauksena öisestä sohvamajoituksesta. Jos joku siis kaipaa pientä lisätuloa, haluaisi lisätä Silverbankin käytössä olevaa työvoimareserviä, säästää luontoa ja helpottaa suuresti yhden ihmisen elämää, laittakaa sähköpostia tähän suuntaan.
Niin ja osoite siis oli matti.karhu@gmail.com, olen varma, että Helsingistä löytyy ainakin yksi ihminen, jonka kanssa saadaan hyvä, molempia osapuolia hyödyttävä diili.