Mitä työntekijän palkkaaminen maksaa Suomessa?

Erki jo kertoi työntekijän palkkaamisesta Virossa. Virossa työnantajasivukulut ovat 34,4 % bruttopalkasta, eli jos maksaa tonnin työntekijälle, yritys pulittaa 1344 euroa.

Mutta mikä on tilanne Suomessa? Jos Suomessa palkkaa työntekijän, niin palkan maksamisen ja ennakonpidätyksen toimittamisen lisäksi työnantajan on maksettava eläkevakuutusmaksua, sosiaaliturvamaksua, työttömyysvakuutusmaksua, tapaturmavakuutusmaksua ja ryhmähenkivakuutusmaksua.

Lisäksi työntekijälle on järjestettävä työterveyshuolto, ja hän tarvitsee työvälineet. Ja palkkahallinto ja työnjohto maksavat – joko rahaa tai yrittäjän vapaa-aikaa. Mutta niihin ei puututa tässä, vaan pyrin kertomaan lyhyesti pakollisista maksuista.

Tehdään konkreettinen laskuesimerkki: palkkaamme vuodeksi määräaikaisen työntekijän 2000 euron kuukausipalkalla. Vuosilomaa kertyy vuosilomalain mukaiset 2 päivää kuukaudessa ja työntekijä pitää lomat ennen työsuhteen loppua. Lomaraha on 50 prosenttia vuosilomapalkasta – näin voidaan määrätä yleissitovassa työehtosopimuksessa tai niin voidaan sopia. En osaa ulkoa kaikkia Suomen työehtosopimuksia, mutta 50 prosentin lomaraha on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Työntekijälle maksettavan palkan suuruus on helppo laskea. 2000 € x 12 kk tekee 24 000 euroa. Lomarahan suuruus on puolet loma-ajan palkasta. Työntekijälle kertyy 12 kuukauden työsuhteen aikana lomaa 2 x 12 = 24 päivää. Vuosilomapalkka voidaan lain mukaan laskea usealla eri tavalla. Usein ”käytetään jakajana 25 päivää” eli vuosilomapalkan suuruus on (24/25) x 2000 € eli 1920 euroa. Miksi vuosilomapalkka laskettiin? Jotta saamme tietää lomarahan määrän, lomarahahan on puolet vuosilomapalkasta eli 1920/2=960 euroa.

Työntekijälle maksetaan palkkaa siis 24000 € + 960 € =24960 €.

Sitten ne sivukulut. Joihinkin työnantajasivukuluihin vaikuttaa yrityksen koko.

  • Eläkevakuutusmaksu riippuu yhtiön kokonaispalkkasummasta. Oletetaan, että meillä on pieni yhtiö, ja vakuutusmaksu on 21,8 %. Työntekijän osuus vakuutusmaksusta on 4,5 %, joten työnantajan maksettavaksi jää 17,3 %.
  • Sosiaaliturvamaksu, joka tilitetään verohallinnolle (työntekijän palkasta tehdyn ennakonpidätyksen kanssa) on vuonna 2010 2,23 prosenttia.
  • Työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2010 suuruudeltaan 0,75 prosenttia.
  • Tapaturmavakuutusmaksun suuruus riippuu toimialasta. Rakennustyömiehen vakuutusmaksu on suurempi kuin tietokoneen äärellä istuvan sihteerin, mikä tietenkin johtuu tapaturmariskien erosta. Korkean tapaturmariskin töissä tapaturmavakuutusmaksu on useita prosentteja, toimistotöissä selviää alle prosentilla.
  • Ryhmähenkivakuutusmaksu peritään tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä, ja sen suuruus on vuonna 2010 keskimäärin 0,071 prosenttia. Tehdään tässä laskelmassa oletus, että tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus ovat yhteensä tasan 1 prosentti palkkasummasta.

(Tietoa maksuista ja poikkeuksista löytyy vakuutusyhtiöiden sivuilta [esim Etera, Ilmarinen].)

Työnantajamaksuja joutuu siis pulittamaan (17,3+2,23+0,75+1) prosenttia eli 21,28 prosenttia palkkasummasta. Eli työntekijä maksaa 24960 € x 1,2128 = 30 271,49 euroa.

Tuo reilu 21 prosenttia voi kuulostaa pieneltä. Eli kymppi työntekijälle tarkoitaa 12 euroa työnantajalle? Tämä ei ole koko totuus, koska myös työntekijän lomat on huomioitava kustannuksissa. Tuolla 30 271,49 eurolla yrittäjä ei saa työntekijää vuodeksi, vaan yhdeksitoista kuukaudeksi. Jos työntekijän haluaa vuodeksi, on joko palkattava sijainen loman ajaksi tai maksettava lomat rahana. Lasketaan seuraavaksi, paljonko tulee yhden työtunnin hinnaksi.

Vuodessa 2010 on 255 työpäivää. Työntekijällä on 24 päivän vuosiloma, mutta koska lauantait lasketaan lomapäiviksi (tämä on jäänne ajoilta, jolloin työviikko oli 6-päiväinen), työntekijä lomailee 20 työpäivää (24:stä lomapäivästä joka kuudes on lauantai) eli työnantajalla on työntekijä käytettävissä 235 päivänä. Työpäivän pituus on yleensä 7,5 tuntia (tämäkin on [työehto]sopimuskysymys, mutta tyypillisen toimistotyöntekijän työviikko on 37,5-tuntinen), joten työtunteja on vuodessa 235 x 7,5 = 1762,5. Työtunnin hinta työnantajalle on siis 30271,49/1762,5 = 17,18 euroa. Miten tämä työnantajan maksama tuntihinta sitten suhtautuu työntekijän tuntipalkkaan? Kuukaudessa on keskimäärin 160 työtuntia (ainakin tänä vuonna: 255/12*7,5=159,38 – joskus näkee jakajana käytettävän myös lukua 158 tai 156). Tämän 2000 € kuukausipalkkaa nauttivan työntekijän tuntipalkka on siis 2000 € / 160 = 12,5 euroa. Työnantaja maksaa yhdestä työtunnista (17,18-12,5)/12,5 = 37,4 prosenttia enemmän kuin mikä on työntekijän ”paperilla lukeva” tuntipalkka.

Kauppakorkeakoulussa opetettiin aikanaan nyrkkisääntönä, että työntekijän kuukausikustannukset ovat noin 50 % kuukausipalkan päälle. Melko hyvä arvio, kun otetaan huomioon vielä palkalliset sairaslomat, työterveyshuolto sekä (palkka)hallintokustannukset. Esimerkissämmehän työntekijä ei sairastanut päivääkään.

Kokonaan oma lukunsa on se tosiasia, että 7,5 tuntia päivässä työskentelevä työntekijä ei välttämättä tee 7,5 tuntia hyödyllistä työtä päivässä. Esimerkiksi lettutehtaan omistaja syyllistyy karkeaan laskuvirheeseen, jos hän toteaa, että ”koska yhden letun paistaminen vie minuutin, työntekijä paistaa 60×7,5=450 lettua päivässä”. Kaikki työpaikalla vietetty aika ei ole tehokasta työaikaa. Aikaa kuluu vessassa käymiseen, virheiden korjaamiseen ja vaikka mihin.

Tehokkaan työajan ja työpaikalla vietetyn ajan suhde vaihtelee tietenkin työtehtävittäin. Aulavahtimestarilla suhde voi olla lähellä ykköstä, paljon ajattelua vaativassa työssä lähempänä nollaa. Ajatustyössä tehokkaan työajan määrittely on venyvä käsite, koska aivot tarvitsevat välillä virkistystauon Facebookissa tai Naurunappulassa, jotta ajattelu taas luistaa.

– Vesa Linja-aho

P.S. Kommentoi rohkeasti, jos huomaat virheen tai epäilet virhettä laskelmissani.

P.P.S. Artikkelissa on tarkoituksella jätetty käsittelemättä kaikenlaiset erikoistapaukset ja poikkeukset, esim. tapaturmavakuutus ei ole pakollinen, jos työnantajalla on teetettyjä työpäiviä alle 12 kalenterivuodessa. Tavoite on vain antaa yleiskuva työntekijän palkkaamisen kustannuksista, ei kirjoittaa kaikkitietävää ohjetta työntekijän palkkaamiseen liittyvistä (hallinto)nyansseista.

About these ads
This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , . Bookmark the permalink.

15 vastausta artikkeliin Mitä työntekijän palkkaaminen maksaa Suomessa?

  1. Larko sanoo:

    Ei muuta huomautettavaa kuin se, että toki Virossakin työntekijälle vuosilomaa kertyy. Jos molempiin maihin sovelletaan samoja laskentaperusteita, on siis kustannus Virossa korkeampi kuin tuo 34,4 %. Itse asiassa maiden välillä ei näytä sivu- ja lisäkulujen osassa olevan kovin suurta eroa.

    • Kiitos huomiosta Larko. En tunne Viron vuosilomasäännöksiä, joten en funtsinut asiaa mitenkään. Eli nuo 34,4 % (Viro) ja 21,28 % (Suomi) ovat (toivottavasti :-) ne vertailukelpoiset lukemat.

  2. Larko,

    Sikäli kun minulle on käsitys muodostunut – Totta. Virossa työntekijän palkkaaminen on suhteessa kalliimpaa(!) kuin Suomessa. Erityisen suuri ero Suomeen on silloin, jos palkka on suomalaisittain pieni. 1250 euron kuukausipalkalla, jota itse nautin toisesta yrityksestäni, veroaste ilman sivukuluja on noin 9%. Lisäksi osingonmaksu yrityksestä on ainakin tähän asti ollut Virossa Suomea kalliimpaa. Erki opetti nämä minulle vasta alle vuosi sitten kun olin perustamassa Viroon yhtiötä. Siihen asti olin luullut, että Viron veroaste on alhainen.

    Työnantajan kannalta avainsana on ”suhteessa”. Suomessa ei ole realistinen ajatus saada ketään töihin 1250€ kk-palkalla, mutta Virossa kyseessä on alansa ammattilaisen hyvä palkka. Vastaavan henkilön bruttopalkka Suomessa olisi n. 3000€. Ja siitä palkasta ylöspäin Viron mallissa työntekijä saa edelleen pitää saman prosenttiosuuden bruttopalkasta, kun Suomessa marginaalivero hiipii kohti 50%.

  3. Todettakoon vielä, että kirjoituksen tarkoitus ei ollut vertailla Suomen ja Viron työnantajabyrokratiaa tai maksujen järkevyyttä (vaikka [kai] kaikki kommentoijat ja yksi vasemmistolainen ystäväni Facebookissa niin luulivat :-) ). En voisi edes moista vertailua tehdäkään, koska tiedän aiheesta ”työntekijän palkkaaminen Virossa” tasan sen verran mitä tuossa Erkin bloggauksessa kerrotaan :-).

  4. Vesa,

    Ja minähän ymmärsin kirjoituksesi tavoitteen täydellisesti! Kaikki muut vaan on tyhmiä ja luulivat sitä vertailuksi!! :)

    Mutta onhan tämä kiintoisa vertailukin, ei siinä mitään. Erki heitti provosoivan ja sanoi, että jokaisessa bisneksessä on osia, joiden ulkoistaminen Viroon on järkevää..

  5. Jarmo Viikki sanoo:

    Hei,

    Onko tosiaan niin, että nykyisinkin Suomessa on mahdollista ottaa kesälomat (lomapäivät) rahana? Olen siinä uskossa, että lomia ei saisi ainakaan kokonaan ottaa enää rahana? Olenko väärässä?

    Terveisin,
    – Jarmo

  6. Riippuu tilanteesta. Tuossa määräaikaisessa esimerkissä työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että lomat maksetaan rahana, mikäli tämä sopii työnantajalle. Työntekijällä on oikeus pitää lomat lomana ja työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa niitä rahana. Pääasia on, että työntekijä saa hänelle kuuluvat lomat joko lomana tai rahana.

    Jatkuvassa työsuhteessa on hieman toinen tilanne. Lomien yksi tärkeä tarkoitus on työntekijän hyvinvoinnin ylläpitäminen. Vaikka työntekijä kuinka haluaisi ja työnantajalle tämä sopisi, on mahdollista, että työntekijän pitäminen töissä jatkuvasti tulkitaan vuosilomarikkomukseksi, mikäli asia päätyy työsuojeluviranomaisille.

    En onnistunut löytämään aiheesta oikeuskäytäntöä. Pidän jopa todennäköisenä, että henkilöä, joka ei haluaisi pitää koskaan lomaa, ei löydy Suomesta, jolloin oikeuskäytäntöä ei ole muodostunut :-).

    Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus säästää 24 arkipäivää ylittävä osa lomastaan hamaan tulevaisuuteen. Ja jos työnantajalle sopii, hän voi säästää 18 arkipäivää ylittävän osan lomastaan hamaan tulevaisuuteen. Eli lomaa on käytännössä ”pakko” pitää kolme viikkoa (se 18 päivää) vuodessa.

  7. Väiski sanoo:

    Perussääntöhän on kerroin 1,8 ja sillä katetaan vasta 100% terveen ja poissa olemattoman palkka.
    Sitten paljonko yritys haluaa itselleen välistä jotta se elää ja tarvotsee sen eroituksen.

    Jos ammattimies vaikka kivihommissa maksaa 27€/h niin yrittäjän on laskutettava 40-50 € h.

    Noh miten hommat menee esim. kivialan hommissa? 4 uutisissahan oli loistavaa tekstiä, kun näytettiin suoraan kuinka yrittäjät kusettavat kaupunkia urakoissa. Satdi menettää joka vuosi n. 2 miljoonaa€ taivaantuuliin, kun ei pysy mukana. Noh kunnallinen puoli on kunnallinen, ei siellä osaajia ole.

    Rehellinen yrittäjä ei koskaan saa tuota 45-50€ /h + ALV 23%, se on fakta. Helsingin kaupungilta voit saada 25-30€ + ALV 23%

    Siksi suomessa pyörii harmaa talous ja, jos se lopetettaisiin niin suomi pysähtyisi. Tuhannet omakotitalot jäisi rakentamatta, isot työmaat menisivät selvitystilaan etc..

    Suomi ei selviä ilman harmaata taloutta sanoi hallitus mitä sanoi.

  8. Timo Eskola sanoo:

    Hei.
    Olen kuullut että Tanskassa on työnantajamaksut ovat aivan olemattomat. Siellä tosin tuloverotus on aivan karmea joten ihan pienellä palkalla tanskalaiset eivät tee mitään. Tanskassa ollaan laskemassa yhtiöverotusta entisestään. Arvonlisävero on 25% joten se on 2% Suomea ja 5% Viroa suurempi. Tanskan etuihin yrittäjillä kuuluu myös se että irtisanominen on halpaa/helppoa ja uuden työntekijän palkkaaminen helppoa. Tanskan mallia kutsutaan Flexicurity:ksi.

    Myös Norjassa on kuulemma paljon pienemmät työnanatajamaksut kuin Suomessa tai Virossa.

  9. educated guest sanoo:

    Ehkä olennaisempaa olisi palkkaamisen helppous. Tähän on pyritty palkka.fi -palvelulla, mutta ei se sitäkään kautta ole helppoa. Pitäisi olla palvelu, jonka kautta voi palkata tyäntekijän siten, että maksaa palveluun vain kokonaiskustannuksen, ja palvelu hoitaa loput. Sellaista odotellessa taidan tehdä duunit itse…

  10. Tommi Vainikainen sanoo:

    Palvelu, jonne maksetaan vain kokonaiskustannukset. Eikös tuollaista tarjontaa ole paljonkin ja alaa kutsutaan henkilövuokraukseksi?

  11. jonne kataja sanoo:

    Itse olen tässä perustamassa yritystä ja mieleeni tuli kysymys, että miten saisin poljettua nua pakolliset eläkevakuutusmaksut sun muut mahdollisimman alas eli tarviiko minun maksaa samat maksut esim. harjoittelijasta ja kokopäiväsestä työntekijästä?

  12. Lassi Jääskeläinen sanoo:

    Voi tätä byrokratian määrää. Sinänsä on ihan ymmärrettävää, että nuo erilaiset maksut vaaditaan, eikä tuo suhde paljoa sen paremmaksi missään kehittyneessä maassa muutu, mutta tarviiko tästä oikeasti tehdä näin hankalaa? Luulisi, että voisit esimerkiksi ilmoittaa verohallintoon palkanneesi työntekijän, lähettää työsopimuksen, ja sieltä esim lähetettäisiin ohjeet maksaa pakolliset kulut suoraan verohallintoon ja verohallinto hoitaisi loput.

    Itselleni tuli ainakin vain fiilis, että kannattaa olla kokonaan palkkaamatta työvoimaa tai teettää hanttihommia pimeästi. Siinä ajassa missä saa laillisen työsopimuksen voimaan on jo itse ehtinyt tehdä homman. Aika on rahaa yrittäjälle.

    • Keijo sanoo:

      Öö, meillä menee pari minuuttia laillisen sopparin tekoon, joten ei se kovin vaikea / aikaa vievää prosessi ole…
      Ja tällä hetkellä n. 30 ihmistä töissä.

  13. Markku J sanoo:

    yrittäjänä pidän yhteiskuntarauhaa yrittämisen kannalta erittäin tärkeänä ja silläkin on hintansa eli osa hinnasta on juuri työnantajan sivukulut. Toinen asia sitten on mihin ne rahat julkinen valta käyttää ja kuinka tehokkaasti eli paljonko maksamme liikaa hallinnon kitkasta. Yksi seikka minkä yrittäjät joskus unohtavat on yrityksen ja liikeidean kannattavuus. Aina ei kannata vikaa hakea ensin yhteiskunnasta ja työntekijästä, joskus pelkkä peili auttaa…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s